Henkilöstöjohtamisen ja työtyytyväisyyden kartoitus, Shell Jämsä Helmisimpukka
Forsman, Ronja (2015)
Forsman, Ronja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015100715197
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli tutkia Shell Jämsä Helmisimpukka-aseman henkilöstöjohtamista ja työhyvinvointia. Shell Helmisimpukka kuuluu Restel-ketjuun joka tarjoaa ympäri Suomen hyvää ruokaa niin pieneen kuin isoonkin nälkään. Restel-ketjussa on 240 ravintolaa ja 47 hotellia. Tunnetuimpia Restel-ketjuun kuuluvia yrityksiä ovat Cumulus, Martina, Holiday Inn ja Hemingway`s. Tulosten pohjalta oli tarkoitus tuottaa kehitysehdotuksia henkilöstöjohtamiseen sekä pohtia erilaisia keinoja, joilla henkilöstön työhyvinvointia voitaisiin lisätä organisaatiossa.
Opinnäytetyössä päädyin kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka koostui 19 kysymyksestä. Suurimmassa osassa kysymyksistä sovellettiin Likertin asteikkoa. Yhteen avoimeen kysymykseen vastaaja sai halutessaan esittää kehitysehdotuksia organisaatiolle. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin noin 93 %. Yhtenä syynä kyselyn korkeaan vastausprosenttiin oli oletettavasti nimettömänä vastaamisen mahdollisuus.
Tutkimuksen perusteella voidaan nostaa esille erilaisia organisaation kehittämisen tarpeita. Eniten kehittämistä vaativat selvästi työhyvinvointijohtaminen ja viestintä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstö toivoisi esimiehen olevan enemmän mukana päivittäisessä suorittamisessa. Suurin osa henkilöstöstä oli myös sitä mieltä, että viestintää tulisi tehostaa.
Kehittämisehdotuksia saatiin jonkun verran, mutta erityisesti kehittämisehdotukset koskivat henkilöstöjohtamista ja työhyvinvointia. Kehittämisehdotuksilla pyritään panostamaan henkilöstöjohtamiseen ja sen toimivuuteen. Kehittämisehdotuksilla pyritään myös parantamaan henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolloin se vaikuttaisi koko organisaation toimintaan ja tuloksiin.
Opinnäytetyössä päädyin kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka koostui 19 kysymyksestä. Suurimmassa osassa kysymyksistä sovellettiin Likertin asteikkoa. Yhteen avoimeen kysymykseen vastaaja sai halutessaan esittää kehitysehdotuksia organisaatiolle. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin noin 93 %. Yhtenä syynä kyselyn korkeaan vastausprosenttiin oli oletettavasti nimettömänä vastaamisen mahdollisuus.
Tutkimuksen perusteella voidaan nostaa esille erilaisia organisaation kehittämisen tarpeita. Eniten kehittämistä vaativat selvästi työhyvinvointijohtaminen ja viestintä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstö toivoisi esimiehen olevan enemmän mukana päivittäisessä suorittamisessa. Suurin osa henkilöstöstä oli myös sitä mieltä, että viestintää tulisi tehostaa.
Kehittämisehdotuksia saatiin jonkun verran, mutta erityisesti kehittämisehdotukset koskivat henkilöstöjohtamista ja työhyvinvointia. Kehittämisehdotuksilla pyritään panostamaan henkilöstöjohtamiseen ja sen toimivuuteen. Kehittämisehdotuksilla pyritään myös parantamaan henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolloin se vaikuttaisi koko organisaation toimintaan ja tuloksiin.