Perehdyttämisprosessi - Kehittämisehdotuksia vastavalmistuneen nuoren näkökulmasta
Niskanen, Hannu-Pekka (2015)
Niskanen, Hannu-Pekka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110415960
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarjota uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia vastavalmistuneen, korkeastikoulutetun nuoren perehdyttämisprosessiin ja sen oikeaoppiseen toteuttamiseen. Pyrin tuomaan esille niitä käytännön asioita, johin vastavalmistuneet nuoret toivovat perehdyttämisprosessin aikana keskityttyvän. Hyvän ja oikeaoppisen perehdyttämisen hyödyt ovat valtavat ja siitä hyötyvät tulokkaan lisäksi muu työhteisö ja koko organisaatio. Puutteellinen perehdytys taas saattaa johtaa pahimmillaan suuriin taloudellisiin tappioihin.
Vaikka perehdyttämisen tarpeellisuus on tunnistettu yleisellä tasolla jo pitkään, kiinnitetään monissa organisaatioissa vielä nykyäänkiin liikaa huomiota jokapäiväisen työnteon kannalta epäoleellisiin asioihin. Teoriapitoisen koulutuksen saanut nuori tulee saada siirtämään tietonsa ja taitonsa käytäntöön mahdollisimman helposti ja nopeasti työsuhteen alusta lähtien. Tätä kautta nuoren täysi potentiaali valjastetaan käytäntöön ja saavutetaan maksimaalinen hyöty niin nuorta itseään kuin yritystäkin kohtaan.
Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta: teoriosuudesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Teoriaosuuden tarkoitus on luoda kattava kokonaiskuva perehdyttämisen kentästä: perehdyttämisestä käsitteenä, perehdyttämisprosessin vaiheista ja niiden sisällöstä, perehdyttämistä koskevasta lainsäädännöstä, perinteisistä perehdyttämiskonsepteista sekä perehdyttämisen hyödyistä ja haasteista. Laajan teoriapohjan avulla on helppo lähteä tutustumaan sitä seuraavaan tutkimukseen.
Opinnäytetyötä varten toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus, johon osallistui 4 viiden viime vuoden sisällä korkeakoulusta valmistunutta työelämässä toimivaa nuorta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen haastattattelu- ja kyselymenetelmien avulla, joka koostui perustiedoista ja perehdyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Niiden tarkoituksena oli selvittää perehdyttämisen sudenkuopat teoriapohjaisen koulutuksen saaneiden vastavalmistuneiden näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan yleisperehdytykseen oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta työnopastus koettiin monella tavoin puuttelliseksi. Yleisten toimintaohjeiden puuttuminen, epäolennaisuuksiin keskittyminen ja epäselvä roolitus työyhteisössä koettiin perehdyttämisprosessin suurimmiksi epäonnistumisiksi.
Esimiesten ja perehdyttämisestä vastuussa olevien tahojen tulisikin lähteä kehittämään perehdyttämisprosessia juuri tulokkaiden ehdotusten mukaan ja pyrkiä viemään perehdytysprosessia käytännönläheisemmäksi. Tätä kautta tulokas oppisi kerralla oikea työtavat, virheet vähentyisivät ja tulokas alkaisi tuottamaan entistä nopeammin rahaa yritykselle.
Vaikka perehdyttämisen tarpeellisuus on tunnistettu yleisellä tasolla jo pitkään, kiinnitetään monissa organisaatioissa vielä nykyäänkiin liikaa huomiota jokapäiväisen työnteon kannalta epäoleellisiin asioihin. Teoriapitoisen koulutuksen saanut nuori tulee saada siirtämään tietonsa ja taitonsa käytäntöön mahdollisimman helposti ja nopeasti työsuhteen alusta lähtien. Tätä kautta nuoren täysi potentiaali valjastetaan käytäntöön ja saavutetaan maksimaalinen hyöty niin nuorta itseään kuin yritystäkin kohtaan.
Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta: teoriosuudesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Teoriaosuuden tarkoitus on luoda kattava kokonaiskuva perehdyttämisen kentästä: perehdyttämisestä käsitteenä, perehdyttämisprosessin vaiheista ja niiden sisällöstä, perehdyttämistä koskevasta lainsäädännöstä, perinteisistä perehdyttämiskonsepteista sekä perehdyttämisen hyödyistä ja haasteista. Laajan teoriapohjan avulla on helppo lähteä tutustumaan sitä seuraavaan tutkimukseen.
Opinnäytetyötä varten toteutettiin kvalitatiivinen tutkimus, johon osallistui 4 viiden viime vuoden sisällä korkeakoulusta valmistunutta työelämässä toimivaa nuorta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen haastattattelu- ja kyselymenetelmien avulla, joka koostui perustiedoista ja perehdyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Niiden tarkoituksena oli selvittää perehdyttämisen sudenkuopat teoriapohjaisen koulutuksen saaneiden vastavalmistuneiden näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan yleisperehdytykseen oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta työnopastus koettiin monella tavoin puuttelliseksi. Yleisten toimintaohjeiden puuttuminen, epäolennaisuuksiin keskittyminen ja epäselvä roolitus työyhteisössä koettiin perehdyttämisprosessin suurimmiksi epäonnistumisiksi.
Esimiesten ja perehdyttämisestä vastuussa olevien tahojen tulisikin lähteä kehittämään perehdyttämisprosessia juuri tulokkaiden ehdotusten mukaan ja pyrkiä viemään perehdytysprosessia käytännönläheisemmäksi. Tätä kautta tulokas oppisi kerralla oikea työtavat, virheet vähentyisivät ja tulokas alkaisi tuottamaan entistä nopeammin rahaa yritykselle.