Alueellisella vasutyöskentelyllä kohti yhteistä kasvatusnäkemystä
Murto, Pipsa; Saarinen, Auli (2015)
Murto, Pipsa
Saarinen, Auli
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110516002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110516002
Tiivistelmä
Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat linjaavat alueellista toimintaa ja ne pohjautuvat valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hollolan kunnan päivitetty vasu valmistui kesällä 2014 ja tällä kehittämishankkeella jalkautimme kunnan vasun Vesikansan varhaiskasvatusalueelle. Alueella luovuttiin yksikkökohtaisista suunnitelmista ja ryhdyttiin työstämään vasun sisältöjä ja kasvatusnäkemystä alueellisesti koko henkilöstön kesken.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli muodostaa yhtenevää kasvatusnäkemystä ohjaamaan koko alueen työyhteisön pedagogista toimintaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli myös yhteisöllisellä työskentelyllä osallistaa ja sitouttaa kaikki alueen kasvattajat toteuttamaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä sovitulla tavalla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen arjen tarpeita vastaava käytännön työväline. Yhtenevää kasvatusnäkemystä kokoava työväline auttaa varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa sekä pedagogisen osaamisen johtamisessa.
Tämän kehittämishankkeen toteutuksessa mukailtiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineisto hankittiin fokusryhmätyöskentelyllä. Fokusryhmiin osallistujat käsittelivät annettuja aiheita etukäteen tiimeissään. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi.
Varhaiskasvattajille syntyi työskentelyn aikana vahva näkemys kasvattajien toimintatapojen ja oppimisympäristön laadun tärkeydestä. Tasalaatuisuus eri yksiköiden kesken koettiin tärkeäksi. Merkityksellisintä ei ole se mitä tehdään, vaan se miten tehdään. Yhteisöllisesti muodostettu työväline Apuvasu ohjaa alueen varhaiskasvatustoimintaa ja linjaa sen peda-gogista sisältöä. Väline toimii myös pedagogisen osaamisen johtamisen välineenä ohjatessaan tavoitteellista toimintaa, suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Apuvasu on siirrettävissä myös muiden yksiköiden käyttöön, edellyttäen työyhteisön yhteistä käsittelyä.
Kehittämishankkeen tarkoituksena oli muodostaa yhtenevää kasvatusnäkemystä ohjaamaan koko alueen työyhteisön pedagogista toimintaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli myös yhteisöllisellä työskentelyllä osallistaa ja sitouttaa kaikki alueen kasvattajat toteuttamaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä sovitulla tavalla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää varhaiskasvatukseen arjen tarpeita vastaava käytännön työväline. Yhtenevää kasvatusnäkemystä kokoava työväline auttaa varhaiskasvatuksen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa sekä pedagogisen osaamisen johtamisessa.
Tämän kehittämishankkeen toteutuksessa mukailtiin toimintatutkimuksen lähestymistapaa. Aineisto hankittiin fokusryhmätyöskentelyllä. Fokusryhmiin osallistujat käsittelivät annettuja aiheita etukäteen tiimeissään. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi.
Varhaiskasvattajille syntyi työskentelyn aikana vahva näkemys kasvattajien toimintatapojen ja oppimisympäristön laadun tärkeydestä. Tasalaatuisuus eri yksiköiden kesken koettiin tärkeäksi. Merkityksellisintä ei ole se mitä tehdään, vaan se miten tehdään. Yhteisöllisesti muodostettu työväline Apuvasu ohjaa alueen varhaiskasvatustoimintaa ja linjaa sen peda-gogista sisältöä. Väline toimii myös pedagogisen osaamisen johtamisen välineenä ohjatessaan tavoitteellista toimintaa, suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. Apuvasu on siirrettävissä myös muiden yksiköiden käyttöön, edellyttäen työyhteisön yhteistä käsittelyä.