Assessing goblet cell metaplasia and expression of peptidase inhibitor 15 in mouse prostate tissue
Koivukoski, Sonja (2015)
Koivukoski, Sonja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916106
Tiivistelmä
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpä ja aiheuttaa eniten syöpäkuolemia miehillä. Syöpä johtuu eturauhasen pahanlaatuisesta kasvusta ja vanhemmilla miehillä on iän takia suurempi riski sairastua eturauhassyöpään. Eturauhassyövällä on kuitenkin yksi alhaisimmista kuolleisuuksista ja suurin osa sairastuneista kuolee muiden syiden takia. Eturauhassyöpä diagnosoidaan usein prostataspesifisen antigeenin korkealla arvolla. Sitä voidaan hoitaa säde- tai hormonihoidolla riippuen siitä, kuinka pitkälle syöpä on edennyt. Osa syövistä etenee kuitenkin vaiheeseen, jossa syöpä jatkaa leviämistä hoidoista huolimatta johtaen lopulla kuolemaan.
Histokemia on kudosten kemiallisten komponenttien oppi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kolmea värjäystekniikkaa apuna käyttäen tutkia pikarisolujen metaplasiaa ja peptidaasi-inhibiittori 15 (PI15) ekspressiota hiiren eturauhaskudoksessa. Tarkoituksena oli arvioida pikarisolujen metaplasiaa vanhoissa ja miR-32-transgeenisissä hiiren eturauhaskudoksissa ja kehittää värjäysprotokolla PI15:lle. Hematoksyliini-eosiini-värjäystä käytettiin kiinnostavien kudosten löytämiseen, joita sitten värjättiin perjodihappo-Schiff-värjäyksellä pikarisolujen löytämiseksi niiden erittämän musiinin avulla. Peptidaasi-inhibiittori 15:n värjäykseen kehitettiin immunohistokemiallinen värjäysmenetelmä. PI15 on geeni sekretoristen proteiinien perheessä, joka ekspressoituu rauhasrakenteissa, esimerkiksi eturauhasessa.
Tutkituissa kudoksissa pikarisolumetaplasia löydettiin pikarisolujen erittämän musiinin avulla, joko itse solujen sisältä tai rauhasonteloista. Metaplasia voitiin myös havaita epiteelisoluissa, jotka olivat korkeampia kuin normaalisti. Metaplasia sijaitsi kudoksen ventraali- ja dorsaalilohkoissa, virtsaputken lähellä, ja usein useammassa kuin yhdessä rauhasessa. Tämä osoitti metaplasian levinneen. Transgeenisten ja villityyppien välillä metaplasiassa ei huomattu eroavaisuutta. Jatkossa metaplasiaa voitaisiin tutkia useammissa kudosnäytteissä, jotta voitaisiin selvittää, missä se tarkalleen sijaitsee, sekä tutkia metaplasiaa ihmisen eturauhaskudoksessa.
PI15 oli ekspressoitu kudoksissa ja suurta eroavaisuutta ei löydetty kahden testatun fiksatiivin välillä. PAXgene-fiksaatiolla saatiin hieman parempia tuloksia kokokudosnäytteissä, mikä saattaa johtua formaliinin aiheuttamasta silloittamisesta. Lisäksi testattiin kahta eri puskuria antigeenin paljastuksen optimointiin. Puskureissa näkyi suurempi eroavaisuus: PI15 näkyi paremmin pH 9-puskuria käytettäessä. Tulevaisuudessa myös transgeenisten hiirten sekä ihmisten eturauhaskudoksia tulisi testata PI15-värjäyksellä, jotta voitaisiin selvittää, onko PI15:llä roolia eturauhassyövän kehityksessä.
Histokemia on kudosten kemiallisten komponenttien oppi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kolmea värjäystekniikkaa apuna käyttäen tutkia pikarisolujen metaplasiaa ja peptidaasi-inhibiittori 15 (PI15) ekspressiota hiiren eturauhaskudoksessa. Tarkoituksena oli arvioida pikarisolujen metaplasiaa vanhoissa ja miR-32-transgeenisissä hiiren eturauhaskudoksissa ja kehittää värjäysprotokolla PI15:lle. Hematoksyliini-eosiini-värjäystä käytettiin kiinnostavien kudosten löytämiseen, joita sitten värjättiin perjodihappo-Schiff-värjäyksellä pikarisolujen löytämiseksi niiden erittämän musiinin avulla. Peptidaasi-inhibiittori 15:n värjäykseen kehitettiin immunohistokemiallinen värjäysmenetelmä. PI15 on geeni sekretoristen proteiinien perheessä, joka ekspressoituu rauhasrakenteissa, esimerkiksi eturauhasessa.
Tutkituissa kudoksissa pikarisolumetaplasia löydettiin pikarisolujen erittämän musiinin avulla, joko itse solujen sisältä tai rauhasonteloista. Metaplasia voitiin myös havaita epiteelisoluissa, jotka olivat korkeampia kuin normaalisti. Metaplasia sijaitsi kudoksen ventraali- ja dorsaalilohkoissa, virtsaputken lähellä, ja usein useammassa kuin yhdessä rauhasessa. Tämä osoitti metaplasian levinneen. Transgeenisten ja villityyppien välillä metaplasiassa ei huomattu eroavaisuutta. Jatkossa metaplasiaa voitaisiin tutkia useammissa kudosnäytteissä, jotta voitaisiin selvittää, missä se tarkalleen sijaitsee, sekä tutkia metaplasiaa ihmisen eturauhaskudoksessa.
PI15 oli ekspressoitu kudoksissa ja suurta eroavaisuutta ei löydetty kahden testatun fiksatiivin välillä. PAXgene-fiksaatiolla saatiin hieman parempia tuloksia kokokudosnäytteissä, mikä saattaa johtua formaliinin aiheuttamasta silloittamisesta. Lisäksi testattiin kahta eri puskuria antigeenin paljastuksen optimointiin. Puskureissa näkyi suurempi eroavaisuus: PI15 näkyi paremmin pH 9-puskuria käytettäessä. Tulevaisuudessa myös transgeenisten hiirten sekä ihmisten eturauhaskudoksia tulisi testata PI15-värjäyksellä, jotta voitaisiin selvittää, onko PI15:llä roolia eturauhassyövän kehityksessä.