Isämuskari : Sisäpiirivitsistä isien suosikiksi
Savolainen, Hanna (2015)
Savolainen, Hanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015110916102
Tiivistelmä
Isien osallistumisen vähyys lasten musiikkiharrastukseen on käytännössä havaittava valitettava ilmiö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyn avulla selvittää syitä isien osallistumisaktiivisuudelle ja mahdollisia keinoja vaikuttaa niihin. Kyselyn pohjalta toteutettiin vain isille ja heidän lapsilleen suunnattu varhaisiän musiikkikasvatuksen perheryhmä, isämuskari-ryhmä, jossa kokeiltiin isämuskari-konseptin toimivuutta isien osallistamisessa. Isämuskarin toimivuutta keinona isien osallistumisen lisäämiseksi tutkittiin ryhmää observoimalla, keräämällä suullista palautetta ryhmähaastattelujen ja kirjallista palautetta kyselyn muodossa. Isämuskarikokeilun yhteydessä opettaja tutki keinoja isien huomioimiseksi muskarin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tärkeimmät syyt isien osallistumattomuudelle olivat kyselyn mukaan aikataululliset syyt. Isät mielellään osallistuisivat lapsen harrastukseen, mutta päivätyön ja samaan aikaan tapahtuvan harrastuksen yhdistäminen on vaikeaa. Ryhmien ajankohdaksi ehdotettiinkin useaan otteeseen ilta-aikaa, jolloin isillä olisi suuremmat mahdollisuudet osallistua.
Isämuskari-ryhmä toteutettiin viiden kerran kokeilujaksona keväällä 2015. Ryhmän toteutuksessa huomioitiin kyselyn aineisto, ja ryhmä toteutettiinkin myöhemmin iltapäivällä. Opettaja observoi ryhmää opettamisen ohella välittömän palautteen saamiseksi ja työtapojen toimivuuden selvittämiseksi. Lisäksi jokaisen tunnin lopussa käytiin keskustelunomainen palautetuokio ja kokeilun päätteeksi osallistujat vastasivat palautekyselyyn. Enemmistö ryhmään osallistuneista oli sitä mieltä, että isämuskari on toimiva konsepti ja hyvä keino isien osallistamiseksi.
Tuntien suunnittelussa ja toteutuksessa opettaja pyrki huomioimaan isät mahdollisimman hyvin. Opettajan hypoteesina oli, että hyviä keinoja isien huomioimiseksi olisivat teemavalinnat, liikunnallisuus ja rento ilmapiiri. Kyselyvastauksista selvisi, että isät kokivat sekä teemavalinnan että liikunnallisuuden isiä huomioivina tekijöinä. Lisäksi osallistujien mielestä opettaja onnistui rennon ilmapiirin luomisessa.
Tutkimuksen perusteella voitiinkin todeta isämuskari-konseptin olevan hyvä keino isien osallistumisen lisäämiseksi. Isämuskari-toimintaa voisi jatkossa laajentaa niin alueellisesti, kuin kohderyhmiä lisäämällä: tiedon levitessä isämuskarin hyötyvaikutuksista, isämuskareita voitaisiin perustaa enemmän ja kohderyhmiä olisivat kaikki muskarien perheryhmätoiminnan piiriin kuuluvat, 0-3-vuotiaat lapset isineen.
Tärkeimmät syyt isien osallistumattomuudelle olivat kyselyn mukaan aikataululliset syyt. Isät mielellään osallistuisivat lapsen harrastukseen, mutta päivätyön ja samaan aikaan tapahtuvan harrastuksen yhdistäminen on vaikeaa. Ryhmien ajankohdaksi ehdotettiinkin useaan otteeseen ilta-aikaa, jolloin isillä olisi suuremmat mahdollisuudet osallistua.
Isämuskari-ryhmä toteutettiin viiden kerran kokeilujaksona keväällä 2015. Ryhmän toteutuksessa huomioitiin kyselyn aineisto, ja ryhmä toteutettiinkin myöhemmin iltapäivällä. Opettaja observoi ryhmää opettamisen ohella välittömän palautteen saamiseksi ja työtapojen toimivuuden selvittämiseksi. Lisäksi jokaisen tunnin lopussa käytiin keskustelunomainen palautetuokio ja kokeilun päätteeksi osallistujat vastasivat palautekyselyyn. Enemmistö ryhmään osallistuneista oli sitä mieltä, että isämuskari on toimiva konsepti ja hyvä keino isien osallistamiseksi.
Tuntien suunnittelussa ja toteutuksessa opettaja pyrki huomioimaan isät mahdollisimman hyvin. Opettajan hypoteesina oli, että hyviä keinoja isien huomioimiseksi olisivat teemavalinnat, liikunnallisuus ja rento ilmapiiri. Kyselyvastauksista selvisi, että isät kokivat sekä teemavalinnan että liikunnallisuuden isiä huomioivina tekijöinä. Lisäksi osallistujien mielestä opettaja onnistui rennon ilmapiirin luomisessa.
Tutkimuksen perusteella voitiinkin todeta isämuskari-konseptin olevan hyvä keino isien osallistumisen lisäämiseksi. Isämuskari-toimintaa voisi jatkossa laajentaa niin alueellisesti, kuin kohderyhmiä lisäämällä: tiedon levitessä isämuskarin hyötyvaikutuksista, isämuskareita voitaisiin perustaa enemmän ja kohderyhmiä olisivat kaikki muskarien perheryhmätoiminnan piiriin kuuluvat, 0-3-vuotiaat lapset isineen.