”Hämärää ja pikkuinen siinä sylissä oli” : Kokemuksia isän ja vastasyntyneen ihokontaktista
Hiekkamäki, Elisa; Pylväs, Katriina; Rajala, Jonna (2015)
Hiekkamäki, Elisa
Pylväs, Katriina
Rajala, Jonna
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111116285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111116285
Tiivistelmä
Ihokontaktin hyödyt ovat nousseet viime vuosikymmeninä esiin laajasti useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja sen hyödyt vastasyntyneen terveydelle, varhaiselle vuorovaikutukselle ja vanhemmuuteen kasvamiselle ovat laajalti tiedossa. Tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet suurimmaksi osaksi äidin ja vastasyntyneen väliseen ihokontaktiin, jolloin isän ja vauvan välinen ihokontakti ja sen merkitys isyydelle jäävät huomioimatta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata isien kokemuksia varhaisen ihokontaktin vaikutuksista isän ja vauvan suhteeseen sekä isyyden muotoutumiseen. Tarkoituksena on myös selvittää, miten kätilö voi isän mielestä mahdollistaa isän ja vastasyntyneen ihokontaktin synnytyksessä. Tavoitteenamme on ollut ammatilliseen kirjallisuuteen tutustuminen, sen hyödyntäminen opinnäytetyössä sekä oman tietotaitomme laajentaminen. Lisäksi tavoitteenamme on tuoda saataville luotettavaa tutkimustietoa vastasyntyneen ja isän välisestä ihokontaktista.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fokusoidulla ryhmähaastattelulla. Haastattelussa oli mukana neljä isää, sekä yhteistyökumppanimme Miessakit ry:n isätyöntekijä asiantuntijana. Analysoimme materiaalin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, etteivät haastattelun isät tunteneet käsitettä ihokontakti kuten se ammatillisissa lähteissä määritellään. Ammatillisissa lähteissä ihokontaktilla tarkoitetaan sitä, että vastasyntynyt on vaippasillaan isän tai äidin paljasta ihoa vasten peiton tai paidan alla. Isät ajattelivat ihokontaktin olevan mitä tahansa vauvan ihon koskettamista, kuten posken sively, kylvettäminen ja sylissä pitäminen. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät tutkimuksemme isät olleet saaneet vastasyntynyttä suoraan ihokontaktiin tai heille ei ollut sitä tarjottu. Myös synnytystavalla ja synnytyksen kululla oli merkitystä isän ja vauvan ensikohtaamiselle sekä ihokontaktille.
Tutkimuksemme isät olivat ihokontaktin mahdollisuudesta kuultuaan halukkaita ottamaan vastasyntyneen ihokontaktiin synnytyssalissa. Pääsääntöisesti isät olivat saaneet vauvan syliin kapalossa, eikä heille ollut tarjottu ihokontaktia. Isät toivoivatkin kätilön kertovan ihokontaktin mahdollisuudesta ja sen hyödyistä.
Mielenkiintoisia jatkotutkimuksen kohteita voisivat olla esimerkiksi missä vaiheessa synnytystä isä voisi pitää vastasyntynyttä ihokontaktissa tai miten ihokontakti toteutuu synnyttäjän ja tämän samaa sukupuolta olevan puolison tai muun tukihenkilön kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata isien kokemuksia varhaisen ihokontaktin vaikutuksista isän ja vauvan suhteeseen sekä isyyden muotoutumiseen. Tarkoituksena on myös selvittää, miten kätilö voi isän mielestä mahdollistaa isän ja vastasyntyneen ihokontaktin synnytyksessä. Tavoitteenamme on ollut ammatilliseen kirjallisuuteen tutustuminen, sen hyödyntäminen opinnäytetyössä sekä oman tietotaitomme laajentaminen. Lisäksi tavoitteenamme on tuoda saataville luotettavaa tutkimustietoa vastasyntyneen ja isän välisestä ihokontaktista.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fokusoidulla ryhmähaastattelulla. Haastattelussa oli mukana neljä isää, sekä yhteistyökumppanimme Miessakit ry:n isätyöntekijä asiantuntijana. Analysoimme materiaalin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, etteivät haastattelun isät tunteneet käsitettä ihokontakti kuten se ammatillisissa lähteissä määritellään. Ammatillisissa lähteissä ihokontaktilla tarkoitetaan sitä, että vastasyntynyt on vaippasillaan isän tai äidin paljasta ihoa vasten peiton tai paidan alla. Isät ajattelivat ihokontaktin olevan mitä tahansa vauvan ihon koskettamista, kuten posken sively, kylvettäminen ja sylissä pitäminen. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät tutkimuksemme isät olleet saaneet vastasyntynyttä suoraan ihokontaktiin tai heille ei ollut sitä tarjottu. Myös synnytystavalla ja synnytyksen kululla oli merkitystä isän ja vauvan ensikohtaamiselle sekä ihokontaktille.
Tutkimuksemme isät olivat ihokontaktin mahdollisuudesta kuultuaan halukkaita ottamaan vastasyntyneen ihokontaktiin synnytyssalissa. Pääsääntöisesti isät olivat saaneet vauvan syliin kapalossa, eikä heille ollut tarjottu ihokontaktia. Isät toivoivatkin kätilön kertovan ihokontaktin mahdollisuudesta ja sen hyödyistä.
Mielenkiintoisia jatkotutkimuksen kohteita voisivat olla esimerkiksi missä vaiheessa synnytystä isä voisi pitää vastasyntynyttä ihokontaktissa tai miten ihokontakti toteutuu synnyttäjän ja tämän samaa sukupuolta olevan puolison tai muun tukihenkilön kanssa.