Measuring Dopamine and Melatonin Concentrations from the Mouse Retina : Descriptive Literature Review
Anttonen, Sanna; Kokkila, Joanna (2015)
Anttonen, Sanna
Kokkila, Joanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111216309
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää dopamiinin ja melatoniinin pitoisuuksien määritysmenetelmät hiirten verkkokalvoista. Tavoitteenamme oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla mitä erilaisia pitoisuuksien määritysmenetelmiä tieteellisissä tutkimuksissa on käytetty. Tarkoituksenamme oli tuottaa työn toimeksiantajalle, professori Petri Ala-Laurilan neurotieteiden laboratoriolle, ajankohtaista ja koottua tietoa tutkimusmenetelmistä. Henkilökohtaisena tavoitteenamme oli perehtyä paremmin dopamiinin, melatoniinin, sirkadiaanisen rytmin sekä hormonien mittausmenetelmien teoreettiseen taustaan ja syventää aiemmin oppimaamme tietoa. Tavoitteena oli myös parantaa englannin kielen kirjoittamista ja ymmärtämistä. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää eri mittausmenetelmät sekö niiden perusperiaatteet ja käytettävyys.
Opinnäytetyömme aineisto koostui eri tietokannoista kootusta materiaalista, joka sisälsi pääasiassa tutkimusartikkeleita ja kokoomateoksia. Määrittämillämme hakusanoilla ja hakukriteereillä haimme aineistoa seuraavista tietokannoista: Pubmed, ScienceDirect, EBSCO, Web of Science, Wiley Online ja Springer Link. Karsimme hakutulokset ensin otsikon perusteella työn aihealueeseen liittyviin tutkimuksiin, sitten kävimme artikkelien tiivistelmät läpi ja valitsimme yhteensä 35 artikkelia, joista vain kolme artikkelia oli mielestämme sopivia kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseemme. Valitsimme mukaan myös yhden artikkelin hakukriteerien ulkopuolelta, sillä käytimme sitä pohjana katsauksessa ja tiedonhaussa.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaitsimme, että dopamiinin mittausmenetelmistä liittyen verkkokalvonäytteisiin löytyi tietoa hyvin. Melatoniinin mittausmenetelmistä emme onnistuneet löytämään yhtä paljon tietoa, joka olisi koskenut tutkimaamme aihetta. Osa tutkimuksista keskittyi esimerkiksi melatoniinin reseptoreihin verkkokalvolla, emmekä kokeneet sen vastaavan aihettamme. Ainoastaan yhdessä valitsemassamme tieteellisessä artikkelissa käsiteltiin myös melatoniinin mittausta. Dopamiinin yleisimpänä mittausmenetelmänä käytettiin korkean erotuskyvyn kromatografiaa ja sen erilaisia sovelluksia.
Johtopäätöksenä voidaan pitää ajatusta, että verkkokalvotutkimuksissa hallitsevana tutkimuskohteena ovat dopamiinin ja sen johdannaiset sekä niiden vuorokausivaihtelut. Myös melatoniini on osa tutkimuksia, mutta sen mittaamista suoritetaan harvoin verkkokalvonäytteiltä tai tutkimus kohdistuu melatoniinin johdannaisiin tai reseptoreihin. Työn suppean laajuuden takia emme voi varmasti sanoa kuinka paljon melatoniinia mitataan verkkokalvoilta. Tulevaisuudessa silmän sirkadiaanista rytmiä sekä dopamiinin ja melatoniinin osuutta siihen tullaan tutkimaan varmasti vielä enemmän.
Opinnäytetyömme aineisto koostui eri tietokannoista kootusta materiaalista, joka sisälsi pääasiassa tutkimusartikkeleita ja kokoomateoksia. Määrittämillämme hakusanoilla ja hakukriteereillä haimme aineistoa seuraavista tietokannoista: Pubmed, ScienceDirect, EBSCO, Web of Science, Wiley Online ja Springer Link. Karsimme hakutulokset ensin otsikon perusteella työn aihealueeseen liittyviin tutkimuksiin, sitten kävimme artikkelien tiivistelmät läpi ja valitsimme yhteensä 35 artikkelia, joista vain kolme artikkelia oli mielestämme sopivia kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseemme. Valitsimme mukaan myös yhden artikkelin hakukriteerien ulkopuolelta, sillä käytimme sitä pohjana katsauksessa ja tiedonhaussa.
Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksena havaitsimme, että dopamiinin mittausmenetelmistä liittyen verkkokalvonäytteisiin löytyi tietoa hyvin. Melatoniinin mittausmenetelmistä emme onnistuneet löytämään yhtä paljon tietoa, joka olisi koskenut tutkimaamme aihetta. Osa tutkimuksista keskittyi esimerkiksi melatoniinin reseptoreihin verkkokalvolla, emmekä kokeneet sen vastaavan aihettamme. Ainoastaan yhdessä valitsemassamme tieteellisessä artikkelissa käsiteltiin myös melatoniinin mittausta. Dopamiinin yleisimpänä mittausmenetelmänä käytettiin korkean erotuskyvyn kromatografiaa ja sen erilaisia sovelluksia.
Johtopäätöksenä voidaan pitää ajatusta, että verkkokalvotutkimuksissa hallitsevana tutkimuskohteena ovat dopamiinin ja sen johdannaiset sekä niiden vuorokausivaihtelut. Myös melatoniini on osa tutkimuksia, mutta sen mittaamista suoritetaan harvoin verkkokalvonäytteiltä tai tutkimus kohdistuu melatoniinin johdannaisiin tai reseptoreihin. Työn suppean laajuuden takia emme voi varmasti sanoa kuinka paljon melatoniinia mitataan verkkokalvoilta. Tulevaisuudessa silmän sirkadiaanista rytmiä sekä dopamiinin ja melatoniinin osuutta siihen tullaan tutkimaan varmasti vielä enemmän.