Tasapainotetun mittariston luominen Kesälukioseura ry:lle
Heiniluoma, Sirpa (2015)
Heiniluoma, Sirpa
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316400
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitettiin tasapainotettu mittaristo Kesälukioseura ry:lle. Tasapainotettu mittaristo (Balanced Scorecard) on alun perin Robert S. Kaplanin ja David P. Nortonin luoma strategisen suunnittelun, johtamisen ja toiminnan arvioinnin väline.
Tasapainotettu mittaristo helpottaa kohdeorganisaatiota raportoinnissa rahoittajille ja tuo kaivattua liiketoimintamaisuutta ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Mittariston luominen katsottiin tarpeelliseksi, koska järjestön strategista toimintaa ei ole ennen tutkittu ja strategian toimeenpanoon haluttiin tehokkuutta. Jatkuvasti tiukentuvat rahoittajien vaatimukset toiminnan raportoinnista ja arvioinnista puolsivat myös koko toimintaa kattavan mittariston luomista. Kesälukioseuran tasapainotettuun mittaristoon pyrittiin löytämään sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. Neljäksi näkökulmaksi valittiin asiakkaat, talous ja resurssit, sisäiset prosessit sekä oppiminen ja kasvu. Strategisille tavoitteille mietittiin näkökulmittain kriittiset menestystekijät ja niille mittarit.
Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Viitekehys luotiin tasapainotettuja mittaristoja ja strategiatyötä käsittelevän kirjallisuuden, aikaisempien opinnäytetöiden ja internetistä löytyvien luentomateriaalien avulla. Viitekehyksen pohjalta tutkittiin kohdeyhdistyksen dokumentteja, tehtiin haastatteluja ja käytiin keskusteluja Kesälukioseuran kehittämistarpeista ja tulevasta mittaristosta. Kehittämistyössä käytettiin apuna myös opinnäytetyön tekijän omia kokemuksia ja havaintoja Kesälukioseuran hallituksen jäsenenä ja toiminnantarkastajana.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin tasapainotetut mittaristot Kesälukioseuran kolmelle eri toimintalohkolle (kesälukiotoiminta, ulkosuomalaistoiminta ja pakolaiskurssit). Mittaristosta saatiin kohdejärjestön tarpeita palveleva, innostava ja myös rahoittajia kiinnostava työväline. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys (RAY) on hyödyntänyt opinnäytetyössä kehitettyä mittaristoa. Tasapainotetun mittariston huomattiin sopivan pienillekin organisaatioille.
Tasapainotettu mittaristo helpottaa kohdeorganisaatiota raportoinnissa rahoittajille ja tuo kaivattua liiketoimintamaisuutta ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Mittariston luominen katsottiin tarpeelliseksi, koska järjestön strategista toimintaa ei ole ennen tutkittu ja strategian toimeenpanoon haluttiin tehokkuutta. Jatkuvasti tiukentuvat rahoittajien vaatimukset toiminnan raportoinnista ja arvioinnista puolsivat myös koko toimintaa kattavan mittariston luomista. Kesälukioseuran tasapainotettuun mittaristoon pyrittiin löytämään sekä määrällisiä että laadullisia mittareita. Neljäksi näkökulmaksi valittiin asiakkaat, talous ja resurssit, sisäiset prosessit sekä oppiminen ja kasvu. Strategisille tavoitteille mietittiin näkökulmittain kriittiset menestystekijät ja niille mittarit.
Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Viitekehys luotiin tasapainotettuja mittaristoja ja strategiatyötä käsittelevän kirjallisuuden, aikaisempien opinnäytetöiden ja internetistä löytyvien luentomateriaalien avulla. Viitekehyksen pohjalta tutkittiin kohdeyhdistyksen dokumentteja, tehtiin haastatteluja ja käytiin keskusteluja Kesälukioseuran kehittämistarpeista ja tulevasta mittaristosta. Kehittämistyössä käytettiin apuna myös opinnäytetyön tekijän omia kokemuksia ja havaintoja Kesälukioseuran hallituksen jäsenenä ja toiminnantarkastajana.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin tasapainotetut mittaristot Kesälukioseuran kolmelle eri toimintalohkolle (kesälukiotoiminta, ulkosuomalaistoiminta ja pakolaiskurssit). Mittaristosta saatiin kohdejärjestön tarpeita palveleva, innostava ja myös rahoittajia kiinnostava työväline. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys (RAY) on hyödyntänyt opinnäytetyössä kehitettyä mittaristoa. Tasapainotetun mittariston huomattiin sopivan pienillekin organisaatioille.