Rikosprosessin eteneminen nuoren rikoksesta epäillyn tapauksessa
Hyvönen, Riikka (2015)
Hyvönen, Riikka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111616506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111616506
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on perehdyttää lukija rikosprosessin etenemiseen painottuen etenkin nuoren rikoksesta epäillyn, eli 15–20-vuotiaan vastaajan asemaan.
Nuorisorikollisuus on suhteellisen yleinen ja tunnettu ilmiö. Nuorten rikollisuutta tarkasteltaessa keskeisiä ikärajoja ovat 15, 18 ja 21 vuotta. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä. Sosiaaliviranomaiset ovat pääsääntöisesti läsnä alle 18-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Alle 21-vuotiaasta rikoksesta epäillystä voidaan laatia seuraamusselvitys. Siinä on kyse epäillyn sosiaalisen tilanteen selvittämisestä sekä sen nojalla tehtävästä, syyteharkintaa ja seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevasta arvioinnista.
Opinnäytetyö on toteutettu tutkimalla aiheen lainsäädäntöä, alan kirjallisuutta, hallituksen esityksiä, viranomaisten verkkosivuja sekä haastattelemalla Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjää Ilpo Lehtoa. Tutkimusmenetelmä on empiirinen oikeustutkimus.
Työn teoriassa tarkastellaan aluksi nuorisorikollisuutta yleisesti: miten oikeusjärjestelmä suhtautuu nuoriin rikoksesta epäiltyihin, milloin nuorella on rangaistusvastuu, mitä termistöjä aiheeseen liittyy, mitkä ovat tyypillisimpiä rikoksia, joihin nuoret syyllistyvät. Tämän jälkeen työssä käsitellään varsinaista rikosprosessin kulkua, johon kuuluvat esitutkinta, syyteharkinta, tuomioistuimen tekemät päätökset sekä rangaistukset. Työssä perehdytään myös sovittelun merkitykseen nuorten tapauksissa. Rangaistuksien osioon on liitetty muutamia edellisien vuosien tilastoja havainnollistavaksi materiaaliksi. Lopuksi työhön on lisätty nuorta rikoksesta epäiltyä koskeva esimerkkitapaus, jossa käsitellään rangaistuksen mittaamista.
Empirian osuus on Oulun syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehdon haastattelu, joka etenee koko työn mukana. Haastattelun tarkoituksena oli pyrkiä saamaan tarkennusta muutamiin kysymyksiin, jotka liittyvät rikosprosessin etenemiseen nuoren epäillyn tapauksessa. Kihlakunnansyyttäjä Lehdon antamat vastaukset esiintyvät läpi työn, kun jokin aihe tulee siinä ajankohtaiseksi.
Nuoren rikoksesta epäillyn kohdalla katsotaan tärkeäksi selvittää, mitkä ovat olleet ne olosuhteet, jotka ovat johtaneet rikoksen tekemiseen. Ankarien rangaistuksien sijasta sovelletaan ensin niitä toimenpiteitä, joilla nuori saataisiin jatkossa elämään rikoksetonta elämää.
Nuorisorikollisuus on suhteellisen yleinen ja tunnettu ilmiö. Nuorten rikollisuutta tarkasteltaessa keskeisiä ikärajoja ovat 15, 18 ja 21 vuotta. Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä. Sosiaaliviranomaiset ovat pääsääntöisesti läsnä alle 18-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Alle 21-vuotiaasta rikoksesta epäillystä voidaan laatia seuraamusselvitys. Siinä on kyse epäillyn sosiaalisen tilanteen selvittämisestä sekä sen nojalla tehtävästä, syyteharkintaa ja seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevasta arvioinnista.
Opinnäytetyö on toteutettu tutkimalla aiheen lainsäädäntöä, alan kirjallisuutta, hallituksen esityksiä, viranomaisten verkkosivuja sekä haastattelemalla Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjää Ilpo Lehtoa. Tutkimusmenetelmä on empiirinen oikeustutkimus.
Työn teoriassa tarkastellaan aluksi nuorisorikollisuutta yleisesti: miten oikeusjärjestelmä suhtautuu nuoriin rikoksesta epäiltyihin, milloin nuorella on rangaistusvastuu, mitä termistöjä aiheeseen liittyy, mitkä ovat tyypillisimpiä rikoksia, joihin nuoret syyllistyvät. Tämän jälkeen työssä käsitellään varsinaista rikosprosessin kulkua, johon kuuluvat esitutkinta, syyteharkinta, tuomioistuimen tekemät päätökset sekä rangaistukset. Työssä perehdytään myös sovittelun merkitykseen nuorten tapauksissa. Rangaistuksien osioon on liitetty muutamia edellisien vuosien tilastoja havainnollistavaksi materiaaliksi. Lopuksi työhön on lisätty nuorta rikoksesta epäiltyä koskeva esimerkkitapaus, jossa käsitellään rangaistuksen mittaamista.
Empirian osuus on Oulun syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehdon haastattelu, joka etenee koko työn mukana. Haastattelun tarkoituksena oli pyrkiä saamaan tarkennusta muutamiin kysymyksiin, jotka liittyvät rikosprosessin etenemiseen nuoren epäillyn tapauksessa. Kihlakunnansyyttäjä Lehdon antamat vastaukset esiintyvät läpi työn, kun jokin aihe tulee siinä ajankohtaiseksi.
Nuoren rikoksesta epäillyn kohdalla katsotaan tärkeäksi selvittää, mitkä ovat olleet ne olosuhteet, jotka ovat johtaneet rikoksen tekemiseen. Ankarien rangaistuksien sijasta sovelletaan ensin niitä toimenpiteitä, joilla nuori saataisiin jatkossa elämään rikoksetonta elämää.