Primus non est nocere, Tärkeintä on olla vahingoittamatta, ISBAR-menetelmän käyttö osana potilasturvallisuutta
Parviainen, Tuula; Rossi, Sami (2015)
Parviainen, Tuula
Rossi, Sami
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316370
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ISBAR-menetelmään perustuvan tarkastuslistan käyttöä päivystyksen ja kirurgisten vuodeosastojen välillä sekä selvittää avoimilla kysymyksillä päivystyksen ja Nova-osaston hoitajien koke-muksia ISBAR-tarkistuslistasta. ISBAR-menetelmä on kehitetty 1990-luvulla USA:n merivoimissa suullisen tiedonkulun yhdenmukaistamiseksi, josta se levisi nopeasti ilmavoimiin ja sitä kautta terveydenhuoltoon.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen sekä Nova-osaston ja kirurgisten vuodeosastojen välisiä potilassiirtoja sekä suullista raportointia. Hoitajat, jotka ottivat vastaan raportin potilaasta päivystyk-sestä kirurgisille vuodeosastoille, merkitsivät ylös seurantalistaan käyttivätkö potilasta ilmoittavat päivystyksen hoitajat ISBAR-menetelmää vai eivät. Kirurgi-silla vuodeosastoilla olleesta seurantalistasta laskettiin yhteen ilmoitettujen potilaiden määrä ja ilmoituksista tarkastettiin oliko niissä käytetty ISBAR-menetelmää vai ei. Määrät eriteltiin osastoittain. Lisäksi päivystyksen ja Nova-osaston hoitajat täyttivät avoimen kyselyn johon sai kirjoittaa kokemuksia IS-BAR-menetelmän käytöstä. Avoimia kyselyjä jaettiin 50, josta palautui 10 kap-paletta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Karjalan keskussairaalan päivys-tyksen ja Nova-osaston sekä kirurgisten vuodeosastojen hoitajilta toukokuussa 2015. Avointen kysymysten tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella päivystyksessä työskentelevät hoitajat käyttävät IS-BAR-menetelmää kohtalaisesti. Yleisin syy menetelmän käyttämättömyyteen oli se, etteivät osastolla olevat hoitajat halua kuunnella raporttia loppuun asti. Kokemukset ISBAR-menetelmän käytöstä olivat pääsääntöisesti hyviä. Menetelmä ohjaa kertomaan oleelliset asiat potilaan siirtotilanteessa ja antaa tietyn rutiinin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että hoitajat kaipasivat lisää koulutusta ISBAR-tarkistuslistan käytöstä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan koulutuksia henkilöstölle. Jatkotutkimusaiheeksi nousivat osastojen tietoisuuden lisääminen ISBAR-tarkistuslistasta sekä potilasturvallisuuden tutkiminen potilaiden näkökulmasta.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksen sekä Nova-osaston ja kirurgisten vuodeosastojen välisiä potilassiirtoja sekä suullista raportointia. Hoitajat, jotka ottivat vastaan raportin potilaasta päivystyk-sestä kirurgisille vuodeosastoille, merkitsivät ylös seurantalistaan käyttivätkö potilasta ilmoittavat päivystyksen hoitajat ISBAR-menetelmää vai eivät. Kirurgi-silla vuodeosastoilla olleesta seurantalistasta laskettiin yhteen ilmoitettujen potilaiden määrä ja ilmoituksista tarkastettiin oliko niissä käytetty ISBAR-menetelmää vai ei. Määrät eriteltiin osastoittain. Lisäksi päivystyksen ja Nova-osaston hoitajat täyttivät avoimen kyselyn johon sai kirjoittaa kokemuksia IS-BAR-menetelmän käytöstä. Avoimia kyselyjä jaettiin 50, josta palautui 10 kap-paletta. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Karjalan keskussairaalan päivys-tyksen ja Nova-osaston sekä kirurgisten vuodeosastojen hoitajilta toukokuussa 2015. Avointen kysymysten tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella päivystyksessä työskentelevät hoitajat käyttävät IS-BAR-menetelmää kohtalaisesti. Yleisin syy menetelmän käyttämättömyyteen oli se, etteivät osastolla olevat hoitajat halua kuunnella raporttia loppuun asti. Kokemukset ISBAR-menetelmän käytöstä olivat pääsääntöisesti hyviä. Menetelmä ohjaa kertomaan oleelliset asiat potilaan siirtotilanteessa ja antaa tietyn rutiinin. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että hoitajat kaipasivat lisää koulutusta ISBAR-tarkistuslistan käytöstä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan koulutuksia henkilöstölle. Jatkotutkimusaiheeksi nousivat osastojen tietoisuuden lisääminen ISBAR-tarkistuslistasta sekä potilasturvallisuuden tutkiminen potilaiden näkökulmasta.