Likvorin solujen säilyvyys
Katajamäki, Mari; Pellinen, Heini (2015)
Katajamäki, Mari
Pellinen, Heini
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111716647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111716647
Tiivistelmä
Likvor eli aivo-selkäydinneste on verestä suodattumalla muodostunutta nestettä, joka ympäröi aivoja ja selkäydintä. Likvor on tavallisesti kirkasta ja väritöntä, eikä siinä ole soluja. Likvorista otetaan näyte lumbaalipunktiolla epäiltäessä meningiittiä eli aivokalvontulehdusta, lukinkalvon alaista verenvuotoa tai muuta keskushermoston sairautta. Solujen esiintyminen näytteessä voi indikoida jotakin edellä mainituista sairauksista. Solujen lisäksi likvorista tutkitaan muita analyyttejä, kuten proteiineja ja glukoosia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia likvornäytteen solujen säilymistä ja vertailla erytrosyyttien ja leukosyyttien säilyvyyttä keskenään. Opinnäytetyön aihe saatiin Fimlab Laboratoriot Oy:ltä eli opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta ja ajantasaista tietoa likvornäytteen solujen säilymisestä Fimlab Laboratoriot Oy:lle.
Tutkimus oli menetelmältään kvantitatiivinen, sillä opinnäytetyössä seurattiin likvorin erytrosyyttien ja leukosyyttien määrän mahdollista muuttumista eri ajanjaksoina. Näitä solujen muutoksia voitiin laskea matemaattisesti ja tehdä niiden perusteella päätelmiä likvorin säilyvyydestä.
Opinnäytetyön kokeellinen osio koostui 15 potilasnäytteestä, joista 11 saapui sekä säilytettiin huoneenlämmössä ja 4 kylmässä. Näytteiden solut laskettiin välittömästi, 1 tunnin, 2 tunnin, 4 tunnin ja 24 tunnin kuluttua näytteen laboratorioon saapumisesta. Lasketuista tuloksista selvitettiin erytrosyytti- ja leukosyyttimäärien muutos verrattuna alkuperäisiin solumääriin.
Tutkimuksesta ei saatu selkeää, yhdenmukaista tulosta. Ensimmäisten tuntien aikana laskettu solumäärä kasvoi osassa näytteitä. Vuorokauden säilytyksen jälkeen lähes kaikkien näytteiden laskettu solumäärä oli pienentynyt sekä erytrosyyttien että leukosyyttien osalta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että erytrosyytit säilyisivät likvornäytteissä leukosyyttejä paremmin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia likvornäytteen solujen säilymistä ja vertailla erytrosyyttien ja leukosyyttien säilyvyyttä keskenään. Opinnäytetyön aihe saatiin Fimlab Laboratoriot Oy:ltä eli opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta ja ajantasaista tietoa likvornäytteen solujen säilymisestä Fimlab Laboratoriot Oy:lle.
Tutkimus oli menetelmältään kvantitatiivinen, sillä opinnäytetyössä seurattiin likvorin erytrosyyttien ja leukosyyttien määrän mahdollista muuttumista eri ajanjaksoina. Näitä solujen muutoksia voitiin laskea matemaattisesti ja tehdä niiden perusteella päätelmiä likvorin säilyvyydestä.
Opinnäytetyön kokeellinen osio koostui 15 potilasnäytteestä, joista 11 saapui sekä säilytettiin huoneenlämmössä ja 4 kylmässä. Näytteiden solut laskettiin välittömästi, 1 tunnin, 2 tunnin, 4 tunnin ja 24 tunnin kuluttua näytteen laboratorioon saapumisesta. Lasketuista tuloksista selvitettiin erytrosyytti- ja leukosyyttimäärien muutos verrattuna alkuperäisiin solumääriin.
Tutkimuksesta ei saatu selkeää, yhdenmukaista tulosta. Ensimmäisten tuntien aikana laskettu solumäärä kasvoi osassa näytteitä. Vuorokauden säilytyksen jälkeen lähes kaikkien näytteiden laskettu solumäärä oli pienentynyt sekä erytrosyyttien että leukosyyttien osalta. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että erytrosyytit säilyisivät likvornäytteissä leukosyyttejä paremmin.