Sosiaalityön markkinaehtoistuminen reflektion näkökulmasta
Laasanen, Tuula (2015)
Laasanen, Tuula
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111116204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111116204
Tiivistelmä
Suomalaiset ikääntyvät nopeasti ja huoltosuhde heikkenee nuorempien sukupolvien vähäisen määrän vuoksi. Tämä asettaa melkoisia haasteita taloudellemme, joka on velkaantunut merkittävästi ja bruttokansantuotteen kasvu on ollut miinusmerkkistä. Säästöt ja sopeutukset ovat poliitikkojemme arkipäivää. Säästöt kohdistuvat myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, joka on suuri menoerä kunnille. Säästöjen rinnalla samanaikaisesti pitäisi hoitaa kasvavan vanhusväestön terveys- ja sosiaalipalvelut, osa vanhuksista ja ikääntyneistä ei selviä kotona edes täysimittaisten kotiapujen turvin. Osa ikääntyneistä tarvitsee laitos- tai hoivapaikan ympärivuorokautisesti.
Kuntien velvoitteena on järjestää vanhusten palvelut haluamallaan tavalla ja kustannustehokkaasti. Kunnilla on omaa palvelutuotantoa, mutta osan palveluista, kuten asumispalvelut, se voi ostaa yksityisen sektorin toimijoilta kilpailutuksen kautta tai suorahankinnalla. Palvelujen kysynnän nousu on kasvattanut yksityisten yritysten määrää joka on johtanut hoivamarkkinoiden syntymiseen sosiaali- ja terveysalalla.
Julkisten palvelujen rinnalla yksityiset hoivapalvelut tarjoavat asiakkaille lisää valinnanvaraa valita palvelunsa haluamastaan paikasta. Hoiva-alan yritysten lisääntyminen edistää myös kilpailua alalla ja haastaa parantamaan laatua sekä kustannustehokkuutta. Kuntien osaaminen hankinta- ja osto-palveluissa on huonoa sosiaali- ja terveysalan palveluiden hankinnoissa. Hintojen vertaaminen on vaikeaa ja siihen ei ole käytössä toimivia työkaluja, joilla mitata todellisia kustannuksia julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä.
Poliittiset päätökset ohjaavat myös kuntien ostopalveluita. Sote-uudistus on vielä kesken ja sen mukanaan tuomista uudistuksista tai muutoksista ei ole tietoa.
Opinnäytetyö pohjautuu omaan kokemukseen hoiva-alalla yrittäjänä toimisesta ja hoiva-alan markkinaehtoistumisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Omaa kokemusta arvioidaan reflektion keinoin, jotka peilaavat tunnetuimpien reflektiomallien kehittäjien malleihin.
Kuntien velvoitteena on järjestää vanhusten palvelut haluamallaan tavalla ja kustannustehokkaasti. Kunnilla on omaa palvelutuotantoa, mutta osan palveluista, kuten asumispalvelut, se voi ostaa yksityisen sektorin toimijoilta kilpailutuksen kautta tai suorahankinnalla. Palvelujen kysynnän nousu on kasvattanut yksityisten yritysten määrää joka on johtanut hoivamarkkinoiden syntymiseen sosiaali- ja terveysalalla.
Julkisten palvelujen rinnalla yksityiset hoivapalvelut tarjoavat asiakkaille lisää valinnanvaraa valita palvelunsa haluamastaan paikasta. Hoiva-alan yritysten lisääntyminen edistää myös kilpailua alalla ja haastaa parantamaan laatua sekä kustannustehokkuutta. Kuntien osaaminen hankinta- ja osto-palveluissa on huonoa sosiaali- ja terveysalan palveluiden hankinnoissa. Hintojen vertaaminen on vaikeaa ja siihen ei ole käytössä toimivia työkaluja, joilla mitata todellisia kustannuksia julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä.
Poliittiset päätökset ohjaavat myös kuntien ostopalveluita. Sote-uudistus on vielä kesken ja sen mukanaan tuomista uudistuksista tai muutoksista ei ole tietoa.
Opinnäytetyö pohjautuu omaan kokemukseen hoiva-alalla yrittäjänä toimisesta ja hoiva-alan markkinaehtoistumisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Omaa kokemusta arvioidaan reflektion keinoin, jotka peilaavat tunnetuimpien reflektiomallien kehittäjien malleihin.