Esimiestyön vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen Yrityksessä A
Ridal, Tatjana; Saari, Linnea (2015)
Ridal, Tatjana
Saari, Linnea
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111916930
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on Yritys A:n esimiestyön vaikutus työntekijöiden työtyytyväisyyteen ja motivaatioon. Tutkimus toteutettiin, koska haluttiin kartoittaa millainen työtyytyväisyyden ja motivaation tila yrityksessä A on, sillä yrityksessä ei ole koskaan suoritettu työtyytyväisyystutkimusta työntekijöille. Työn tavoitteena on kehittää yrityksen työtyytyväisyyttä sekä luoda kehittämissuunnitelma saatujen tulosten pohjalta.
Tutkimme yrityksen työtyytyväisyyttä kahden alaongelman kautta. Alaongelmina on esimiesten käsitys omasta työskentelystä ja näkemys työntekijöiden työtyytyväisyydestä. Toisena alaongelmana on vastaako esimiesten näkemys työntekijöiden kokemusta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työtyytyväisyyttä työn mielekkyyden ja motivaation kautta sekä tuodaan esille sisäiset että ulkoiset motivaatiotekijät. Maslow’n tarvehierarkia ja Herzbergin kaksifaktoriteoria toimivat perustana tutkiessamme motivaatiota. Viitekehityksessä käsitellään myös työyhteisön toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ja sosiaalisen pääoman merkitystä. Paneudumme esimiestyön haasteisiin ja siihen kuinka motivaatiota voi johtaa sekä tiedonkulun johtamiseen ja merkitykseen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimii kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi erillistä kyselyä, yksi yrityksen esimiehille ja toinen työn-tekijöille. Yritys A:lla on monia toimipisteitä eri puolella Suomea, joiden koko vaihtelee alle 10 hengen toimipisteistä yli 20 henkilön toimipisteisiin. Kohdejoukosta rajasimme ravintolapäälliköt, ylemmän johdon sekä alle yhden kuukauden työsuhteessa olleet työntekijät. Tutkimuksen kohdejoukko on 173 yrityksen työntekijää. Vastauksia kerättiin yhteensä 81 kappaletta, joista 53 on työntekijöiden vastauksia ja 28 esimiesten vastauksia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että työntekijät kaipaavat enemmän kommunikointia, avoimuutta ja selkeyttä työtehtävissä. Arvostuksen tärkeys nousi vahvasti esille. Esimiehille suunnatusta kyselystä nousi esille, että esimiehet tiedostavat ainakin teorian tasolla millainen hyvä esimiestyön kuuluu olla ja kuinka heidän alaisensa voivat, mutta työkalut asioiden parantamiseksi ja syyt motivaatio-ongelmien taustalla ovat epäselvät.
Tutkimustulosten perusteella luodaan kehittämissuunnitelma Yritys A:lle, jossa korostetaan viestinnän, selkeiden pelisääntöjen ja avoimuuden merkitystä. Kehittämissuunnitelmassa huomioidaan myös esimiehen tuen merkitys, johdon jalkautumisen ja seurannan tärkeys.
Tutkimme yrityksen työtyytyväisyyttä kahden alaongelman kautta. Alaongelmina on esimiesten käsitys omasta työskentelystä ja näkemys työntekijöiden työtyytyväisyydestä. Toisena alaongelmana on vastaako esimiesten näkemys työntekijöiden kokemusta.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään työtyytyväisyyttä työn mielekkyyden ja motivaation kautta sekä tuodaan esille sisäiset että ulkoiset motivaatiotekijät. Maslow’n tarvehierarkia ja Herzbergin kaksifaktoriteoria toimivat perustana tutkiessamme motivaatiota. Viitekehityksessä käsitellään myös työyhteisön toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä ja sosiaalisen pääoman merkitystä. Paneudumme esimiestyön haasteisiin ja siihen kuinka motivaatiota voi johtaa sekä tiedonkulun johtamiseen ja merkitykseen.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimii kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi erillistä kyselyä, yksi yrityksen esimiehille ja toinen työn-tekijöille. Yritys A:lla on monia toimipisteitä eri puolella Suomea, joiden koko vaihtelee alle 10 hengen toimipisteistä yli 20 henkilön toimipisteisiin. Kohdejoukosta rajasimme ravintolapäälliköt, ylemmän johdon sekä alle yhden kuukauden työsuhteessa olleet työntekijät. Tutkimuksen kohdejoukko on 173 yrityksen työntekijää. Vastauksia kerättiin yhteensä 81 kappaletta, joista 53 on työntekijöiden vastauksia ja 28 esimiesten vastauksia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että työntekijät kaipaavat enemmän kommunikointia, avoimuutta ja selkeyttä työtehtävissä. Arvostuksen tärkeys nousi vahvasti esille. Esimiehille suunnatusta kyselystä nousi esille, että esimiehet tiedostavat ainakin teorian tasolla millainen hyvä esimiestyön kuuluu olla ja kuinka heidän alaisensa voivat, mutta työkalut asioiden parantamiseksi ja syyt motivaatio-ongelmien taustalla ovat epäselvät.
Tutkimustulosten perusteella luodaan kehittämissuunnitelma Yritys A:lle, jossa korostetaan viestinnän, selkeiden pelisääntöjen ja avoimuuden merkitystä. Kehittämissuunnitelmassa huomioidaan myös esimiehen tuen merkitys, johdon jalkautumisen ja seurannan tärkeys.