Thaimaan poliittisen poikkeustilan (22.5.2014-1.4.2015) vaikutukset Pattayan turismiin elinkeinoharjoittajien näkökulmasta
Kanth, Mira; Mikkonen, Meri (2015)
Kanth, Mira
Mikkonen, Meri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112117056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112117056
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin miten Thaimaan viimeisin poliittinen poikkeustila (22.5.2014–1.4.2015) vaikutti Pattayan turismiin. Asiaa tutkittiin elinkeinoharjoittajien näkökulmasta. Työn tavoitteena oli saada selville, kuinka paljon poliittinen poikkeustila vaikutti Pattayan turismiin ja kuinka pitkäkestoisia nämä mahdolliset vaikutukset olivat. Haluttiin myös saada selville, täytyikö elinkeinoharjoittajien muuttaa tai kehittää toimintaansa poikkeustilan vaikutusten vuoksi ja jos, niin miten.
Työssä käytetty tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineistona käytettiin puolistrukturoidun haastattelun vastauksia ja kohteessa tuotettua havainnoista syntynyttä matkapäiväkirjaa. Tutkimusaineisto analysoitiin peilaamalla aineistoa työn teorioihin. Työn pääteoriana toimi hypoteesi, että poliittinen poikkeustila vaikuttaa negatiivisesti turismiin. Tukevana teoriana toimi matkakohteen imagon tärkeys. Tukevan teorian pohjalta muodostettu hypoteesi oli, että poliittiset epävakaudet ja kriisit vaikuttavat vähemmän matkakohteisiin, joilla on vahva imago. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että poikkeustilan vaikutukset Pattayan turismiin eivät olleet niin suuret ja pitkäkestoiset kuin oletettiin.
Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että poliittisen poikkeustilan kaltaiset konfliktit eivät välttämättä vaikuta turismiin niin paljon kuin oletetaan, varsinkaan kohteissa, joilla on vahva imago. Matkakohteen imagon tärkeys korostuu poliittisen epävakauden ilmetessä kohteessa. Kehittämisehdotuksena todetaan, että matkakohteiden pitäisi panostaa enemmän vahvan imagon luomiseen ja sen ylläpitämiseen. Vahvan imagon omaavat matkakohteet selviävät vähäisemmillä vaikutuksilla poliittisen poikkeustilan kaltaisista kriiseistä ja konflikteista.
Työssä käytetty tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineistona käytettiin puolistrukturoidun haastattelun vastauksia ja kohteessa tuotettua havainnoista syntynyttä matkapäiväkirjaa. Tutkimusaineisto analysoitiin peilaamalla aineistoa työn teorioihin. Työn pääteoriana toimi hypoteesi, että poliittinen poikkeustila vaikuttaa negatiivisesti turismiin. Tukevana teoriana toimi matkakohteen imagon tärkeys. Tukevan teorian pohjalta muodostettu hypoteesi oli, että poliittiset epävakaudet ja kriisit vaikuttavat vähemmän matkakohteisiin, joilla on vahva imago. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että poikkeustilan vaikutukset Pattayan turismiin eivät olleet niin suuret ja pitkäkestoiset kuin oletettiin.
Johtopäätöksenä voidaan siis todeta, että poliittisen poikkeustilan kaltaiset konfliktit eivät välttämättä vaikuta turismiin niin paljon kuin oletetaan, varsinkaan kohteissa, joilla on vahva imago. Matkakohteen imagon tärkeys korostuu poliittisen epävakauden ilmetessä kohteessa. Kehittämisehdotuksena todetaan, että matkakohteiden pitäisi panostaa enemmän vahvan imagon luomiseen ja sen ylläpitämiseen. Vahvan imagon omaavat matkakohteet selviävät vähäisemmillä vaikutuksilla poliittisen poikkeustilan kaltaisista kriiseistä ja konflikteista.