Henkilöstöjohtamisen kehittämistarpeet metsäkonealalla
Juntunen, Mari (2015)
Juntunen, Mari
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111816747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111816747
Tiivistelmä
Henkilöstöjohtamisen merkitys yrityksissä kasvaa voimakkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Vaikka teknologia kehittyy, ihmisten tekemä työ ja työn laadun merkitys ei pienene.
Työn tarkoituksena oli tutkia Koneyrittäjien liiton toimeksiannosta henkilöstöjohtamisen tilaa nykypäivänä metsäkonealalla. Tarkoituksena oli löytää tutkimuksen avulla mahdollisia kehittämiskohteita henkilöstöjohtamisen alueelta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda yrittäjille uusia näkökulmia henkilöstöjohtamiseen, tuoda esille henkilöstöjohtamisen vaikutuksia tuloksen parantamiseksi. Tutkimuksen avulla Koneyrittäjien liitto voi huomioida kehitettävät osaalueet omassa toiminnassaan yrittäjien eduksi. Koska tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa lisäarvoa koneyrityksille, tutkimus toteutettiin yrittäjän näkökulmasta.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu päivittäisjohtamisesta. Teoriassa syvennytään tarkemmin luottamuksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Tärkeä osa teoriaa on näiden lisäksi tavoitteiden asettaminen, suorituksen seuranta ja palautteen antaminen. Teoreettinen viitekehys sivuaa myös työsuhdeasioita ja työturvallisuutta, koska nämä ovat huomattavia asioita onnistuneessa henkilöstöjohtamisessa.
Tutkimuksen toteutustapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Metodina käytettiin sähköistä kyselyä Digium-kyselysovelluksen avulla. Kyselyn tueksi tehtiin teemahaastattelu suppealle yritysryhmälle tuomaan syventävää informaatiota ja vahvistamaan kyselytutkimuksen tulosten luotettavuutta.
Tutkimuksen avulla pystyttiin toteamaan henkilöstöjohtamisen tila tänä päivänä. Työntekijöiden ja yrittäjien välillä havaittiin olevan kehitettäviä kohteita päivittäisjohtamisessa. Teoreettinen viitekehys tukee tutkimuksessa löydettyjä havaintoja. Tutkimuksen analyysissä havaittiin myös katvealueet, joita ei teoriassa ollut pystytty huomioimaan.
Tulevaisuudessa kehittämisen kohteiksi metsäkonealalla muodostuivat vuorovaikutuksen kehittäminen, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, suorituksen seuranta, palautteen antaminen ja työmatkaturvallisuus.
Työn tarkoituksena oli tutkia Koneyrittäjien liiton toimeksiannosta henkilöstöjohtamisen tilaa nykypäivänä metsäkonealalla. Tarkoituksena oli löytää tutkimuksen avulla mahdollisia kehittämiskohteita henkilöstöjohtamisen alueelta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda yrittäjille uusia näkökulmia henkilöstöjohtamiseen, tuoda esille henkilöstöjohtamisen vaikutuksia tuloksen parantamiseksi. Tutkimuksen avulla Koneyrittäjien liitto voi huomioida kehitettävät osaalueet omassa toiminnassaan yrittäjien eduksi. Koska tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa lisäarvoa koneyrityksille, tutkimus toteutettiin yrittäjän näkökulmasta.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu päivittäisjohtamisesta. Teoriassa syvennytään tarkemmin luottamuksen, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Tärkeä osa teoriaa on näiden lisäksi tavoitteiden asettaminen, suorituksen seuranta ja palautteen antaminen. Teoreettinen viitekehys sivuaa myös työsuhdeasioita ja työturvallisuutta, koska nämä ovat huomattavia asioita onnistuneessa henkilöstöjohtamisessa.
Tutkimuksen toteutustapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Metodina käytettiin sähköistä kyselyä Digium-kyselysovelluksen avulla. Kyselyn tueksi tehtiin teemahaastattelu suppealle yritysryhmälle tuomaan syventävää informaatiota ja vahvistamaan kyselytutkimuksen tulosten luotettavuutta.
Tutkimuksen avulla pystyttiin toteamaan henkilöstöjohtamisen tila tänä päivänä. Työntekijöiden ja yrittäjien välillä havaittiin olevan kehitettäviä kohteita päivittäisjohtamisessa. Teoreettinen viitekehys tukee tutkimuksessa löydettyjä havaintoja. Tutkimuksen analyysissä havaittiin myös katvealueet, joita ei teoriassa ollut pystytty huomioimaan.
Tulevaisuudessa kehittämisen kohteiksi metsäkonealalla muodostuivat vuorovaikutuksen kehittäminen, henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, suorituksen seuranta, palautteen antaminen ja työmatkaturvallisuus.