Vetoatko viestinnällä? : sanallisen ja sanattoman viestinnän merkitys työhaastattelussa
Lääveri, Anette (2015)
Lääveri, Anette
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112017052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112017052
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhaastatteluja tehneiden henkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä sanallisesta viestinnästä ja kehonkielestä työhaastattelutilanteessa. Aihe on ajankohtainen, sillä työpaikkojen vähenemisen johdosta viestintätaidoilla on entistä suurempi vaikutus työhaastattelussa menestymiseen. Tämän tutkimuksen johdosta työnhakijat voivat kiinnittää omassa viestinnässään huomiota määrättyihin piirteisiin ja tarvittaessa kehittää niitä paremmiksi menestyäkseen tulevissa työhaastatteluissa.
Teoreettinen viitekehys rakentuu tässä työssä siten, että aluksi käsitellään rekrytointiprosessi kokonaisuudessaan ja työhaastattelun sijainti ja merkitys rekrytointiprosessissa. Tämän jälkeen käydään läpi työhaastattelun vaiheet ja henkilöarviointimenetelmät haastattelun arvioimisen tukena. Lopuksi syvennytään puheviestinnän osien, sanallisen ja sanattoman viestinnän, merkkijärjestelmiin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut tehtiin elokuussa ja syyskuussa 2015. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja tämän jälkeen aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Tuloksista selvisi, että rekrytoijat huomioivat sanatonta viestintää enemmän kuin sanallista. Tämän ohella ilmeni muun muassa se, mitkä asiat ovat ratkaisevia hyvän ensivaikutelman luomisessa. Vastausten perusteella videohaastattelu ei vielä ole vakiintunut yleiseksi käytännöksi ja sen käyttötarkoitus on karsia lähinnä suuria massoja. Videohaastattelu ei edelleenkään korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Erityisesti tuloksissa nousi esille se, että suomalainen rekrytointikulttuuri on melko liberaalia ja sallii yksilön tavat ja persoonallisuuden.
Suomalainen työhaastattelu on tilanne, jossa hakijalta odotetaan asiallista ja kunnioittavaa asennetta. Ensikohtaaminen on merkittävässä osassa ja ulkoisen olemuksen tulee olla huoliteltu. Pukeutumisen tulee olla siistiä, puhdasta ja tarpeeksi peittävää. Suomessa sopiva persoonallisuus merkitsee työhaastattelussa enemmän kuin ulkonäkö.
Tulosten perusteella jatkotutkimusta tälle työlle voisi olla esimerkiksi rekrytoijien työssä esiintyviä rekrytointiharhojen selvittäminen ja rekrytointiharhojen vaikutuksen tutkiminen. Lisäksi olisi hyödyllistä saada tietoa siitä, miten tässä työssä tutkitut ilmiöt vaikuttavat jossakin toisessa maassa kuin Suomessa. Olisi myös olennaista selvittää tarkemmin videohaastattelun hyötyjä ja haittoja ja näiden merkitystä rekrytoinnissa ja voisiko videohaastattelusta saada nykyistä enemmän vuorovaikutteisemman.
Teoreettinen viitekehys rakentuu tässä työssä siten, että aluksi käsitellään rekrytointiprosessi kokonaisuudessaan ja työhaastattelun sijainti ja merkitys rekrytointiprosessissa. Tämän jälkeen käydään läpi työhaastattelun vaiheet ja henkilöarviointimenetelmät haastattelun arvioimisen tukena. Lopuksi syvennytään puheviestinnän osien, sanallisen ja sanattoman viestinnän, merkkijärjestelmiin.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelut tehtiin elokuussa ja syyskuussa 2015. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja tämän jälkeen aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin. Tuloksista selvisi, että rekrytoijat huomioivat sanatonta viestintää enemmän kuin sanallista. Tämän ohella ilmeni muun muassa se, mitkä asiat ovat ratkaisevia hyvän ensivaikutelman luomisessa. Vastausten perusteella videohaastattelu ei vielä ole vakiintunut yleiseksi käytännöksi ja sen käyttötarkoitus on karsia lähinnä suuria massoja. Videohaastattelu ei edelleenkään korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Erityisesti tuloksissa nousi esille se, että suomalainen rekrytointikulttuuri on melko liberaalia ja sallii yksilön tavat ja persoonallisuuden.
Suomalainen työhaastattelu on tilanne, jossa hakijalta odotetaan asiallista ja kunnioittavaa asennetta. Ensikohtaaminen on merkittävässä osassa ja ulkoisen olemuksen tulee olla huoliteltu. Pukeutumisen tulee olla siistiä, puhdasta ja tarpeeksi peittävää. Suomessa sopiva persoonallisuus merkitsee työhaastattelussa enemmän kuin ulkonäkö.
Tulosten perusteella jatkotutkimusta tälle työlle voisi olla esimerkiksi rekrytoijien työssä esiintyviä rekrytointiharhojen selvittäminen ja rekrytointiharhojen vaikutuksen tutkiminen. Lisäksi olisi hyödyllistä saada tietoa siitä, miten tässä työssä tutkitut ilmiöt vaikuttavat jossakin toisessa maassa kuin Suomessa. Olisi myös olennaista selvittää tarkemmin videohaastattelun hyötyjä ja haittoja ja näiden merkitystä rekrytoinnissa ja voisiko videohaastattelusta saada nykyistä enemmän vuorovaikutteisemman.