Kehityskeskusteluprosessin uudistaminen kirurgian leikkausosastolla
Kaasalainen, Jenni (2015)
Kaasalainen, Jenni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317325
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe lähti Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian leikkausosaston osastonhoitajan tarpeesta kehittää kehityskeskusteluprosessia leikkausosastolla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa henkilökunnan näkemyksiä kehityskeskusteluprosessista ja luoda tulosten perusteella uusi kehityskeskustelumalli kirurgian leikkausosastolle. Tavoitteena oli kehittää niin henkilökuntaa kuin esimiehiä tyydyttävä kehityskeskustelumalli, jonka avulla lisätään henkilökunnan työhyvinvointia ja motivaatiota.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin SWOT-analyysitaulukkoa. SWOT-analyysitaulukon avulla kerättiin tietoa henkilökunnan näkemyksiä tämän hetkisistä tarpeista ja ongelmista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhista liittyen kehityskeskusteluihin. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi (1) Millainen kehityskeskusteluprosessi on tällä hetkellä ja (2) Miten kehityskeskusteluja tulisi kehittää kirurgian leikkausosastolla? Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön analyysin tulokseksi nousi neljä pääluokkaa, jotka olivat (1) Sitoutuminen kehityskeskusteluihin, (2) Esimiehen ja henkilökunnan välinen luottamus, (3) Työhyvinvoinnin lisääntyminen ja (4) Muutokset työyhteisössä ja kehityskeskusteluprosessissa. Tärkeänä asiana analyysin tulosten perusteella pidettiin palautteen saamista omasta työstään, luottamuksellista suhdetta esimieheen ja kehityskeskustelussa tehtävää omaa kehityssuunnitelmaa. Yhdeksi mahdollisuudeksi tulevaisuudessa nähtiin myös ryhmäke-hityskeskustelut yksilökeskustelujen rinnalle. Tulosten perusteella osastolle luotiin kehityskeskustelumalli, jossa eritellään kolme tärkeää osa-aluetta: (1) Valmistautuminen, (2) Toteutus ja (3) Jälkihoito. Näiden kolmen osa-alueen koettiin olevan tärkeitä aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja tämän opinnäytetyön tulosten perusteella.
Johtopäätöksenä opinnäytetyön tuloksista voidaan sanoa, että henkilökunta kokee kehityskeskustelut tärkeäksi, mikäli he kokevat niiden olevan sisällöllisesti merkityksellisiä ja ajankohta on sopiva niin, ettei osaston muu toiminta kärsi siitä. Kehityskeskustelut nähdään tulevaisuudessa mahdollisuutena kehittää omaa työtään ja työyksikköä. Lisäksi henkilökunnan ja esimiehen välinen suhde on tärkeä kehityskeskustelun onnistumisen kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin SWOT-analyysitaulukkoa. SWOT-analyysitaulukon avulla kerättiin tietoa henkilökunnan näkemyksiä tämän hetkisistä tarpeista ja ongelmista sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja uhista liittyen kehityskeskusteluihin. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi (1) Millainen kehityskeskusteluprosessi on tällä hetkellä ja (2) Miten kehityskeskusteluja tulisi kehittää kirurgian leikkausosastolla? Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön analyysin tulokseksi nousi neljä pääluokkaa, jotka olivat (1) Sitoutuminen kehityskeskusteluihin, (2) Esimiehen ja henkilökunnan välinen luottamus, (3) Työhyvinvoinnin lisääntyminen ja (4) Muutokset työyhteisössä ja kehityskeskusteluprosessissa. Tärkeänä asiana analyysin tulosten perusteella pidettiin palautteen saamista omasta työstään, luottamuksellista suhdetta esimieheen ja kehityskeskustelussa tehtävää omaa kehityssuunnitelmaa. Yhdeksi mahdollisuudeksi tulevaisuudessa nähtiin myös ryhmäke-hityskeskustelut yksilökeskustelujen rinnalle. Tulosten perusteella osastolle luotiin kehityskeskustelumalli, jossa eritellään kolme tärkeää osa-aluetta: (1) Valmistautuminen, (2) Toteutus ja (3) Jälkihoito. Näiden kolmen osa-alueen koettiin olevan tärkeitä aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden ja tämän opinnäytetyön tulosten perusteella.
Johtopäätöksenä opinnäytetyön tuloksista voidaan sanoa, että henkilökunta kokee kehityskeskustelut tärkeäksi, mikäli he kokevat niiden olevan sisällöllisesti merkityksellisiä ja ajankohta on sopiva niin, ettei osaston muu toiminta kärsi siitä. Kehityskeskustelut nähdään tulevaisuudessa mahdollisuutena kehittää omaa työtään ja työyksikköä. Lisäksi henkilökunnan ja esimiehen välinen suhde on tärkeä kehityskeskustelun onnistumisen kannalta.