Pakolaiskriisin vaikutus suomalaisten innostukseen matkustaa Kreikan saaristoon
Vaahtera, Mona (2016)
Vaahtera, Mona
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610113
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Kreikan pakolaiskriisi vaikuttaa suomalaisten innostukseen matkustaa Kreikan saaristoon. Tämän lisäksi haluttiin saada selville, kokevatko suomalaiset Kreikan olevan edelleen yhtä mielenkiintoinen matkakohde ja olisivatko he valmiita avustamaan matkallaan kohteessa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi SMAL.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä, joka toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake toteutettiin Webropol-alustalle, josta sitä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja eri lehtien keskustelupalstoilla. Kyselyn linkki oli avoinna 2.-9.2.2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 109 ihmistä. Suuri osa vastanneista oli 21–35-vuotiaita naisia, mutta myös muista ikäluokista ja sukupuolesta saatiin jonkin verran vastauksia. Tulosten analysoinnissa otettiin huomioon eri-ikäisten ja eri sukupuolten välisiä eroja.
Opinnäytetyö alkaa teoriaosalla Kreikasta ja suomalaisten matkustuksesta sinne. Lisäksi käydään hieman läpi pakolaiskriisin taustaa. Kolmannessa luvussa käsitellään matkailun kriisejä ja tarkemmin sanottuna terveyskriisejä, luonnonkriisejä, terrorismia ja matkailun talouskriisejä. Tutkimuksen toteutusta, tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimuksen teoriaa käsitellään neljännessä luvussa ennen tutkimuksen tulosten analysointia. Viimeisessä luvussa on pohdintaosuus, jossa käydään läpi tulosten yhteenveto sekä pohditaan omaa oppimista opinnäytetyöprosessin aikana.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että kyselyyn vastanneista reilusti yli puolet olivat halukkaita matkus-tamaan Kreikan saaristoon kesän 2016 aikana, ja että kohdetta pidetään pääasiassa yhtä kiinnostavana kuin aiemminkin. Suuri osa vastanneista oli silti halukkaita valitsemaan kohteen, jossa pakolaiskriisi ei näy. Kohdetta pidettiin kuitenkin sopivana niin yksinmatkustaville, lapsiperheille kuin iäkkäämmille.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselynä, joka toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake toteutettiin Webropol-alustalle, josta sitä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja eri lehtien keskustelupalstoilla. Kyselyn linkki oli avoinna 2.-9.2.2016. Kyselyyn vastasi yhteensä 109 ihmistä. Suuri osa vastanneista oli 21–35-vuotiaita naisia, mutta myös muista ikäluokista ja sukupuolesta saatiin jonkin verran vastauksia. Tulosten analysoinnissa otettiin huomioon eri-ikäisten ja eri sukupuolten välisiä eroja.
Opinnäytetyö alkaa teoriaosalla Kreikasta ja suomalaisten matkustuksesta sinne. Lisäksi käydään hieman läpi pakolaiskriisin taustaa. Kolmannessa luvussa käsitellään matkailun kriisejä ja tarkemmin sanottuna terveyskriisejä, luonnonkriisejä, terrorismia ja matkailun talouskriisejä. Tutkimuksen toteutusta, tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimuksen teoriaa käsitellään neljännessä luvussa ennen tutkimuksen tulosten analysointia. Viimeisessä luvussa on pohdintaosuus, jossa käydään läpi tulosten yhteenveto sekä pohditaan omaa oppimista opinnäytetyöprosessin aikana.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että kyselyyn vastanneista reilusti yli puolet olivat halukkaita matkus-tamaan Kreikan saaristoon kesän 2016 aikana, ja että kohdetta pidetään pääasiassa yhtä kiinnostavana kuin aiemminkin. Suuri osa vastanneista oli silti halukkaita valitsemaan kohteen, jossa pakolaiskriisi ei näy. Kohdetta pidettiin kuitenkin sopivana niin yksinmatkustaville, lapsiperheille kuin iäkkäämmille.