Kerääjäkasvit Huittisissa 2015
Kuisma, Matias (2016)
Kuisma, Matias
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052610173
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kerääjäkasvien viljelyä Huittisissa vuonna 2015. Työn idea lähti oman tilan kiinnostuksesta kerääjäkasveja kohtaan. Työn tavoitteena on saada käytännön tietoa kerääjäkasveista sekä tutkia kerääjäkasvien vaikutuksia talousviljelyssä. Opinnäytetyössä tarkastellaan, miten, milloin ja miksi kerääjäkasveja viljellään.
Teoriaosuudessa käsitellään kerääjäkasveja yleisesti. Tässä osuudessa tarkastellaan, kuinka kerääjäkasveja viljellään sekä syitä niiden viljelyyn. Työn tutkimusosuudessa tehtiin empiiristä tutkimusta koelohkojen avulla. Kokeet suoritettiin omalla tilalla vuoden 2015 aikana. Kerääjäkasveja käydään läpi myös kirjallisuuden avulla, mutta työn pääpaino on käytännön kokeissa sekä kyselyn aineistossa. Kysely lähetettiin huittislaisille viljelijöille, osalle kirjeitse ja osalle sähköisesti.
Kerääjäkasvien viljelyssä tärkeintä on kylvöajankohta suhteessa pääkasvin kylvöön. Kylvötekniikalla ei ole onnistumisen kannalta suurta merkitystä, joskin kasvuston tasaisuuteen se vaikuttanee.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että kerääjäkasvit eivät vaikuta juurikaan negatiivisesti satoon eivätkä esimerkiksi sadonkorjuuseen. Kuitenkin kasvinsuojelussa tulee ottaa kerääjäkasvit huomioon aineita sekä ainemäärää valittaessa. Kerääjäkasvit onnistuivat parhaiten kylvettäessä kerääjäkasvit pääkasvin kylvön yhteydessä. Kylvö tulisi suorittaa viimeistään muutama viikko pääkasvin kylvöstä onnistuneen kasvuston saamiseksi.
Teoriaosuudessa käsitellään kerääjäkasveja yleisesti. Tässä osuudessa tarkastellaan, kuinka kerääjäkasveja viljellään sekä syitä niiden viljelyyn. Työn tutkimusosuudessa tehtiin empiiristä tutkimusta koelohkojen avulla. Kokeet suoritettiin omalla tilalla vuoden 2015 aikana. Kerääjäkasveja käydään läpi myös kirjallisuuden avulla, mutta työn pääpaino on käytännön kokeissa sekä kyselyn aineistossa. Kysely lähetettiin huittislaisille viljelijöille, osalle kirjeitse ja osalle sähköisesti.
Kerääjäkasvien viljelyssä tärkeintä on kylvöajankohta suhteessa pääkasvin kylvöön. Kylvötekniikalla ei ole onnistumisen kannalta suurta merkitystä, joskin kasvuston tasaisuuteen se vaikuttanee.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että kerääjäkasvit eivät vaikuta juurikaan negatiivisesti satoon eivätkä esimerkiksi sadonkorjuuseen. Kuitenkin kasvinsuojelussa tulee ottaa kerääjäkasvit huomioon aineita sekä ainemäärää valittaessa. Kerääjäkasvit onnistuivat parhaiten kylvettäessä kerääjäkasvit pääkasvin kylvön yhteydessä. Kylvö tulisi suorittaa viimeistään muutama viikko pääkasvin kylvöstä onnistuneen kasvuston saamiseksi.