Miltä vanhustyö tuntuu?
Hautaluoma, Outi (2016)
Hautaluoma, Outi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016052710343
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia tunteita hoitohenkilökunta kokee vanhustyössä, millaisissa tilanteissa tunteita nousee esille eniten ja millaiset tunteet ovat raskaimpia ja mitkä tunteet taas helpoimpia tai voimaa antavampia. Halusin myös selvittää, miten hoitohenkilökunta itse kokee tunteiden vaikutuksen omaan työhyvinvointiinsa ja millaisilla keinoilla he käsittelevät työssä nousevia tunteita, erityisesti negatiivisia ja raskaita tunteita. Tavoitteena on tuoda esille vanhustyön huonoimpia ja parhaimpia puolia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoite on myös lisätä esimiesten, johtajien ja muiden päättäjien tietoisuutta ja ymmärrystä vanhustyön tunnepitoisuudesta sekä sen vaikutuksista työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Tutkimus tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui JIK-peruspalveluliikelaitoksen tehostetun palveluasumisen yksikkö Kotoplassi, jossa on hoitohenkilökuntaa noin 35. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, joka oli saatavana paperilla sekä sähköisesti. Vastauksia kertyi yhteensä 10 kappaletta. Vastaukset analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten keskeisimpiä johtopäätöksiä on se, että negatiivisia tunteita nousee esiin enemmän kuin positiivisia, mutta positiiviset tunteet ovat yhteneväi-sempiä hoitohenkilökunnan keskuudessa. Eniten negatiivisia tunteita aiheutti kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne. Myös erilaiset hallinnolliset ongelmat, kuten sijaiskielto, aiheuttivat negatiivisia tunteita. Asukkaiden käytös tai hoitotilanteet aiheuttivat verrattain vähän negatiivisia tunteita. Positiivisia tunteita herätti eniten asukkaalta saatu palaute ja kiitos. Myös kiitos omaisilta, työkavereilta ja esimieheltä nostattivat positiivisia tunteita. Onnistuminen ja työyhteisön henki nostattivat positiivisia tunteita. Tunteiden käsittelyssä sekä työpaikalla että työpaikan ulkopuolella puhuminen auttoi purkamaan tunteita. Muita tunteiden purkukeinoja olivat liikunta ja kaikenlainen harrastaminen. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa vastaajista piti omaa työhyvinvointiaan hyvänä, vaikka työ onkin psyykkisesti kuormittavaa.
Tutkimus tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui JIK-peruspalveluliikelaitoksen tehostetun palveluasumisen yksikkö Kotoplassi, jossa on hoitohenkilökuntaa noin 35. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, joka oli saatavana paperilla sekä sähköisesti. Vastauksia kertyi yhteensä 10 kappaletta. Vastaukset analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten keskeisimpiä johtopäätöksiä on se, että negatiivisia tunteita nousee esiin enemmän kuin positiivisia, mutta positiiviset tunteet ovat yhteneväi-sempiä hoitohenkilökunnan keskuudessa. Eniten negatiivisia tunteita aiheutti kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne. Myös erilaiset hallinnolliset ongelmat, kuten sijaiskielto, aiheuttivat negatiivisia tunteita. Asukkaiden käytös tai hoitotilanteet aiheuttivat verrattain vähän negatiivisia tunteita. Positiivisia tunteita herätti eniten asukkaalta saatu palaute ja kiitos. Myös kiitos omaisilta, työkavereilta ja esimieheltä nostattivat positiivisia tunteita. Onnistuminen ja työyhteisön henki nostattivat positiivisia tunteita. Tunteiden käsittelyssä sekä työpaikalla että työpaikan ulkopuolella puhuminen auttoi purkamaan tunteita. Muita tunteiden purkukeinoja olivat liikunta ja kaikenlainen harrastaminen. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa vastaajista piti omaa työhyvinvointiaan hyvänä, vaikka työ onkin psyykkisesti kuormittavaa.