Vesakon koneellinen raivaus kaasuputkilinjalla − Tehoaineina glyfosaatti ja purppuranahakkasieni
Tietäväinen, Roope (2016)
Tietäväinen, Roope
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083113926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016083113926
Tiivistelmä
Gasum Oy:n kaasuputkilinjoilla on ongelmana lehtipuuvesakon nopea kasvu. Erityisesti pajuja esiintyy runsaasti. Koska kaasulinjan on erotuttava ympäröivästä maastosta, niillä tehdään linjaraivausta. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan koneellisen linjaraivauksen kustannustehokkuutta ja kaasulinjalle sopivaa koneellista linjaraivausmenetelmää, johon kuuluvat varsinainen kone, raivain ja tehoaineen levityslaitteisto. Tehoaineena Gasumin linjaraivauksessa on käytetty kantokäsittelynä kemiallista glyfosaattia. Lisäksi opinnäytetyössä tutkitaan onko Suomessa yleisenä esiintyvästä purppuranahakkasienestä (Chondrostereum purpureum) korvaamaan kemiallinen glyfosaatti pajunvesakon torjunnassa.
Tässä työssä esitetyt kustannuslaskelmat perustuvat Gasumin maksamiin linjaraivaustyön hintoihin. Linjaraivauksessa käytettyihin koneisiin liittyvän aineisto hankittiin haastattelemalla Gasumin kaasulinjaa raivanneita urakoitsijoita. Purppuranahakkatutkimuksen aineisto kerättiin inventoimalla kannot Gasumin kaasulinjalla olleelta tutkimusalueelta. Luonnonvarakeskus on perustanut koealan vuonna 2013. Vuoden 2015 aineistoa verrattiin vuonna 2014 kerättyyn aineistoon tarkastelemalla kantokuolleisuuden muutosta vuoden aikana.
Opinnäytetyö osoitti, että koneellinen linjaraivaus yhdistettynä glyfosaatin levitykseen on kustannustehokasta silloin, kun tehoaine pidentää raivausväliä kaksi vuotta. Urakoitsijoiden mielestä paras kone linjaraivaukseen on pieni telakaivinkone ja paras raivain Mensen raivauspää. Tehoainetta kannattaa levittää Mensen terälle terän yläpuolelta käsisyötöllä. Maastotutkimus osoitti, että purppuranahakka ei ollut tappanut vuodessa merkittävästi lisää kantoja. Tämän perusteella näyttää siltä, että purppuranahakkasieni ei ole riittävän tehokas menetelmä pajuvesakoiden torjunnassa. Parempien sieniyksilöiden löytämisen myötä on kuitenkin mahdollista, että purppuranahakkakäsittelystä saadaan kustannustehokas ja luontoystävällinen tehoaine pajuvesakoiden torjuntaan.
Tässä työssä esitetyt kustannuslaskelmat perustuvat Gasumin maksamiin linjaraivaustyön hintoihin. Linjaraivauksessa käytettyihin koneisiin liittyvän aineisto hankittiin haastattelemalla Gasumin kaasulinjaa raivanneita urakoitsijoita. Purppuranahakkatutkimuksen aineisto kerättiin inventoimalla kannot Gasumin kaasulinjalla olleelta tutkimusalueelta. Luonnonvarakeskus on perustanut koealan vuonna 2013. Vuoden 2015 aineistoa verrattiin vuonna 2014 kerättyyn aineistoon tarkastelemalla kantokuolleisuuden muutosta vuoden aikana.
Opinnäytetyö osoitti, että koneellinen linjaraivaus yhdistettynä glyfosaatin levitykseen on kustannustehokasta silloin, kun tehoaine pidentää raivausväliä kaksi vuotta. Urakoitsijoiden mielestä paras kone linjaraivaukseen on pieni telakaivinkone ja paras raivain Mensen raivauspää. Tehoainetta kannattaa levittää Mensen terälle terän yläpuolelta käsisyötöllä. Maastotutkimus osoitti, että purppuranahakka ei ollut tappanut vuodessa merkittävästi lisää kantoja. Tämän perusteella näyttää siltä, että purppuranahakkasieni ei ole riittävän tehokas menetelmä pajuvesakoiden torjunnassa. Parempien sieniyksilöiden löytämisen myötä on kuitenkin mahdollista, että purppuranahakkakäsittelystä saadaan kustannustehokas ja luontoystävällinen tehoaine pajuvesakoiden torjuntaan.