Pk-yrityksen sijoituspäätökseen vaikuttavat tekijät
Ahonen, Jori (2016)
Ahonen, Jori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090814112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016090814112
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan pk-yrityksen sijoituspäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettisena viitekehyksenä on rationaalinen ja behavioristinen rahoitusteoria. Päätöksen motivaatioita lähestytään erityisesti myynnillisen asiakaspalvelukokemuksen näkökulmasta.
Rahastosijoittaminen on Suomessa yleistynyt 2000-luvulla. Rahasto on kätevä sijoitusmuoto saada jo pienellä sijoituspanoksella käyttöönsä hyvin hajautettu sijoitussalkku. Rahasto on rahastoyhtiön sijoittajilta keräämä yhteissijoitus. Vuoden 2008 Yhdysvaltain finanssikriisin ja vuoden 2010 euron velkakriisin seurauksena yleinen korkoympäristö on kehittyneissä länsimaissa ollut poikkeuksellisen alhainen, jolloin myös yrityksille on aktiivisesti markkinoitu sijoitusrahastoja tehokkaana säästämismuotona kassaylijäämää varten.
Rationaalinen sijoittaja punnitsee mahdollisimman objektiivisesti tuoton ja riskin suhdetta ja sijoituksen aikaperspektiiviä. Sijoituksen riskihalukkuuteen vaikuttaa, kuinka suurta osaa yrityksen varallisuudesta ollaan sijoittamassa. Rahaston suorituskyvyn mittaamiseksi on kehitytty useita tunnuslukuja, jotka havainnollistavat matemaattisesti rahaston suoriutumista suhteessa yleisesti sijoitusmarkkinoihin.
Yritystä sijoittajan roolissa ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Aikaisempi työkokemukseni Nordean pienyrityspankissa, jossa myytiin kovalla tahtotilalla rahastotuotteita yrityksille tuoton saamiseksi, innoitti minua tutkimaan pk-yrityksen sijoituspäätösprosessia.
Perusteluita pk-yrityksen varojen sijoittamiselle voi olla useita. Yrityksen sijoittaminen mahdollistuu, kun kassaylijäämää on kertynyt omaa pääomaa kasvattamaan taseen vahvistamiseksi. Näille varoille ei välttämättä ole heti investointikohteita eikä kaikkea jakokelpoista varaa haluta jakaa osinkoina. Tällöin taseen vapaalle pääomalle kannattaa hakea tuottoa sijoitusmarkkinoilta alhaisen erityisesti korkoympäristön vallitessa.
Rahastotuotteiden myynti on verrattavissa, mihin tahansa myymiseen. Optimaalisesti myynti on osa onnistunutta asiakaspalvelukokemusta, jossa asiakkaan odotukset ylitetään. Tutkitusti rationaalisuuden pyrkimyksiin vaikuttaa vahvasti behaviorismi. Behavioristinen sijoitusnäkökulma tarkastelee psykologisten tekijöiden vaikutusta. Tunteelliset ja sosiaaliset vaikutusvallan aseet ovat läsnä myös onnistuneessa rahastojen myynnissä.
Suoritin strukturoidun kyselytutkimuksen hyödyntäen Suomen Yrittäjien jäsenkantaa. Tutkimuksessa kartoitin rationaalisuuden ja behaviorismin suhdetta sijoituspäätöksessä. Ilmiötä lähestyttiin erityisesti myyntitilanteen kokemuksellisesta näkökulmasta. Vastanneet yritykset olivat ainakin tietoisesti enemmän rationaalisia kuin behavioristia. Toisaalta rationaalisiin tekijöihin sekoittuu myös behavioristisia piirteitä. Myyntilanteessa on suuri vaikutus, miten pankkineuvoja sanomansa esittää ja minkälaisen vaikutelman hänen persoonansa tekee osana pankin brändiä.
Rahastosijoittaminen on Suomessa yleistynyt 2000-luvulla. Rahasto on kätevä sijoitusmuoto saada jo pienellä sijoituspanoksella käyttöönsä hyvin hajautettu sijoitussalkku. Rahasto on rahastoyhtiön sijoittajilta keräämä yhteissijoitus. Vuoden 2008 Yhdysvaltain finanssikriisin ja vuoden 2010 euron velkakriisin seurauksena yleinen korkoympäristö on kehittyneissä länsimaissa ollut poikkeuksellisen alhainen, jolloin myös yrityksille on aktiivisesti markkinoitu sijoitusrahastoja tehokkaana säästämismuotona kassaylijäämää varten.
Rationaalinen sijoittaja punnitsee mahdollisimman objektiivisesti tuoton ja riskin suhdetta ja sijoituksen aikaperspektiiviä. Sijoituksen riskihalukkuuteen vaikuttaa, kuinka suurta osaa yrityksen varallisuudesta ollaan sijoittamassa. Rahaston suorituskyvyn mittaamiseksi on kehitytty useita tunnuslukuja, jotka havainnollistavat matemaattisesti rahaston suoriutumista suhteessa yleisesti sijoitusmarkkinoihin.
Yritystä sijoittajan roolissa ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Aikaisempi työkokemukseni Nordean pienyrityspankissa, jossa myytiin kovalla tahtotilalla rahastotuotteita yrityksille tuoton saamiseksi, innoitti minua tutkimaan pk-yrityksen sijoituspäätösprosessia.
Perusteluita pk-yrityksen varojen sijoittamiselle voi olla useita. Yrityksen sijoittaminen mahdollistuu, kun kassaylijäämää on kertynyt omaa pääomaa kasvattamaan taseen vahvistamiseksi. Näille varoille ei välttämättä ole heti investointikohteita eikä kaikkea jakokelpoista varaa haluta jakaa osinkoina. Tällöin taseen vapaalle pääomalle kannattaa hakea tuottoa sijoitusmarkkinoilta alhaisen erityisesti korkoympäristön vallitessa.
Rahastotuotteiden myynti on verrattavissa, mihin tahansa myymiseen. Optimaalisesti myynti on osa onnistunutta asiakaspalvelukokemusta, jossa asiakkaan odotukset ylitetään. Tutkitusti rationaalisuuden pyrkimyksiin vaikuttaa vahvasti behaviorismi. Behavioristinen sijoitusnäkökulma tarkastelee psykologisten tekijöiden vaikutusta. Tunteelliset ja sosiaaliset vaikutusvallan aseet ovat läsnä myös onnistuneessa rahastojen myynnissä.
Suoritin strukturoidun kyselytutkimuksen hyödyntäen Suomen Yrittäjien jäsenkantaa. Tutkimuksessa kartoitin rationaalisuuden ja behaviorismin suhdetta sijoituspäätöksessä. Ilmiötä lähestyttiin erityisesti myyntitilanteen kokemuksellisesta näkökulmasta. Vastanneet yritykset olivat ainakin tietoisesti enemmän rationaalisia kuin behavioristia. Toisaalta rationaalisiin tekijöihin sekoittuu myös behavioristisia piirteitä. Myyntilanteessa on suuri vaikutus, miten pankkineuvoja sanomansa esittää ja minkälaisen vaikutelman hänen persoonansa tekee osana pankin brändiä.