Näytelmämuotoista journalismia
Kurki, Raija (2017)
Kurki, Raija
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704305819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704305819
Tiivistelmä
Journalismin muodot muuttuvat. Opinnäytetyöni tavoite oli tutkia, olisiko näytelmämuotoon kirjoitetulla artikkelilla mitään uutta annettavaa journalismille. Produktiossani kirjoitin journalistiset kriteerit täyttäviä näytelmämuotoisia artikkeleja ja samoista lähdemateriaaleista proosamuotoon kirjoitetut artikkelit vertailua varten.
Loin produktiolle perustan kartoittamalla journalistisen proosan ja draamallisen näytelmätekstin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä dokumenttiteatterin ja kaunokirjallisen journalismin rajanvetoa kahden eri taidemuodon välillä. Tarkistin, sallivatko journalismin eri määritelmät ja Journalistin ohjeet mahdollisuuden tehdä objektiivista, eettiset säännöt täyttävää journalismia näytelmämuodossa.
Tärkeä apuväline näytelmämuotoisten artikkelin luomisessa oli filosofi, retoorikko Kenneth Burken kehittämä dramatistinen pentadi, viiden kysymyksen viisikulmio, jota Burke käytti löytääkseen ihmisten motiivit heidän tekojensa takaa.
Opinnäytteen produktio-osassa kirjoitin neljä artikkeliparia. Aiheet olivat laajoja ja yhteiskunnallisia. Lähdemateriaalia oli paljon ja työ vaati runsaasti aikaa. Virkakielisestäkin lähdemateriaalista löytyi Burken pentadin avulla sävyjä ja draamalliseen tilanteeseen tarvittavia ristiriitoja. Ihmisten tavoitteet ja suhteet toisiin ihmisiin ja asioihin tulivat yllättävän selvästi näkyviin.
Näytelmämuotoinen journalismi on hidasta tehdä, mutta se tuo laajat kokonaisuudet esiin paremmin kuin perinteinen journalismi. Näytelmämuodossa kaikkia artikkelin osapuolia voi tarkastella näyttämöllä yhtaikaa. Proosamuotoisessa journalismissa eri näkökulmat ja mielipiteet täytyy teknisistä syistä esittää aina peräkkäin.
Käsitykseni mukaan vastaavanlaisia kokeiluja näytelmämuotoisten journalististen artikkelien luomiseksi ei ole tehty tai ainakaan julkaistu. Opinnäytetyöni raapaisi vasta aiheen pintaa. Jatkossa ensisijaista olisi tarpeen kehittää hyvä käytäntö lähdemerkintöjen lisäämiseksi näytelmä-muotoiseen tekstiin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että näytelmämuotoisten artikkelien kirjoittaminen jatkuu, jotta lukijat ja toimittajat löytäisivät ne ja jatkaisivat muodon kehittämistä.
Loin produktiolle perustan kartoittamalla journalistisen proosan ja draamallisen näytelmätekstin eroja ja yhtäläisyyksiä sekä dokumenttiteatterin ja kaunokirjallisen journalismin rajanvetoa kahden eri taidemuodon välillä. Tarkistin, sallivatko journalismin eri määritelmät ja Journalistin ohjeet mahdollisuuden tehdä objektiivista, eettiset säännöt täyttävää journalismia näytelmämuodossa.
Tärkeä apuväline näytelmämuotoisten artikkelin luomisessa oli filosofi, retoorikko Kenneth Burken kehittämä dramatistinen pentadi, viiden kysymyksen viisikulmio, jota Burke käytti löytääkseen ihmisten motiivit heidän tekojensa takaa.
Opinnäytteen produktio-osassa kirjoitin neljä artikkeliparia. Aiheet olivat laajoja ja yhteiskunnallisia. Lähdemateriaalia oli paljon ja työ vaati runsaasti aikaa. Virkakielisestäkin lähdemateriaalista löytyi Burken pentadin avulla sävyjä ja draamalliseen tilanteeseen tarvittavia ristiriitoja. Ihmisten tavoitteet ja suhteet toisiin ihmisiin ja asioihin tulivat yllättävän selvästi näkyviin.
Näytelmämuotoinen journalismi on hidasta tehdä, mutta se tuo laajat kokonaisuudet esiin paremmin kuin perinteinen journalismi. Näytelmämuodossa kaikkia artikkelin osapuolia voi tarkastella näyttämöllä yhtaikaa. Proosamuotoisessa journalismissa eri näkökulmat ja mielipiteet täytyy teknisistä syistä esittää aina peräkkäin.
Käsitykseni mukaan vastaavanlaisia kokeiluja näytelmämuotoisten journalististen artikkelien luomiseksi ei ole tehty tai ainakaan julkaistu. Opinnäytetyöni raapaisi vasta aiheen pintaa. Jatkossa ensisijaista olisi tarpeen kehittää hyvä käytäntö lähdemerkintöjen lisäämiseksi näytelmä-muotoiseen tekstiin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että näytelmämuotoisten artikkelien kirjoittaminen jatkuu, jotta lukijat ja toimittajat löytäisivät ne ja jatkaisivat muodon kehittämistä.