Manner-Suomen matkailuhankkeiden vastaavuus kansalliseen matkailustrategiaan
Pekkinen, Mira (2017)
Pekkinen, Mira
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705097031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705097031
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää matkailuhankkeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteneväisyyttä kansalliseen matkailustrategiaan. Analysoidut hankkeet olivat ohjelmakauden 2014–2020 kehittämishankkeita, jotka toimivat Manner-Suomen maaseutualueilla. Selvitys tuotettiin matkailun kehittämisen koordinointitoimintaa varten.
Aineistona käytettiin maakuntien merkittävimmiksi arvioitujen hankkeiden hankesuunnitelmia ja tutkimusmenetelmänä laadullista sisällönanalyysia. Matkailustrategian kohdista koostettiin arviointikysymystaulukkoja, joihin etsittiin vastauksia hankesuunnitelmista. Työn tuloksena syntyi 16 taulukkoa, jotka käsittelevät 16 maakunnan hankkeita sekä ylimaakunnallisia ja kansallisia hankkeita.
Kansallisen matkailustrategian kohdat on tunnistettu kaikissa maakunnissa, mutta niiden soveltaminen käytäntöön on vaihtelevaa. Eri maakuntien hankkeiden välillä oli eroja. Verkostoitumistoimintaa ja markkinoinnin kehittämistä esiintyi paljon. Myyntikanavaosaamisen, laadun, asiakaslähtöisyyden sekä yrittäjien digiosaamisen kehittämisessä ilmeni puolestaan puutteita. Hankesuunnitelmateksteistä puuttui kuvauksia konkreettisista toimenpiteistä. Oleellinen jatkotutkimuskohde olisi verrata ohjelmakauden lopuksi matkailuhankkeiden loppuraportteja ja tuloksia tässä selvityk-sessä käsiteltyihin suunnitelmiin ja tavoitteisiin.
Aineistona käytettiin maakuntien merkittävimmiksi arvioitujen hankkeiden hankesuunnitelmia ja tutkimusmenetelmänä laadullista sisällönanalyysia. Matkailustrategian kohdista koostettiin arviointikysymystaulukkoja, joihin etsittiin vastauksia hankesuunnitelmista. Työn tuloksena syntyi 16 taulukkoa, jotka käsittelevät 16 maakunnan hankkeita sekä ylimaakunnallisia ja kansallisia hankkeita.
Kansallisen matkailustrategian kohdat on tunnistettu kaikissa maakunnissa, mutta niiden soveltaminen käytäntöön on vaihtelevaa. Eri maakuntien hankkeiden välillä oli eroja. Verkostoitumistoimintaa ja markkinoinnin kehittämistä esiintyi paljon. Myyntikanavaosaamisen, laadun, asiakaslähtöisyyden sekä yrittäjien digiosaamisen kehittämisessä ilmeni puolestaan puutteita. Hankesuunnitelmateksteistä puuttui kuvauksia konkreettisista toimenpiteistä. Oleellinen jatkotutkimuskohde olisi verrata ohjelmakauden lopuksi matkailuhankkeiden loppuraportteja ja tuloksia tässä selvityk-sessä käsiteltyihin suunnitelmiin ja tavoitteisiin.