Forssan seudun kuntien WFS-rajapintojen julkaiseminen - osoite- ja rakennustiedot maailmalle
Laajalehto, Tomi (2017)
Laajalehto, Tomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512312
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on seudullinen paikkatiedon kehitysprojekti, jossa oli mukana kuusi eri kuntaa: Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela ja Ypäjä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, miten näiden kuntien paikkatietoaineistoista saadaan julkaistua WFS-rajapintoja. Tutkimuksessa oli tarkoitus löytää perustelut, miksi tietopalvelurajapintoja tulisi avata ja, mitä kunnat siitä hyötyisivät. Lisäksi oli tarkoitus selvittää, mitä käyttöönotto edellyttää julkaistavilta aineistoilta ja toimintaympäristöltä sekä, miten WFS-rajapintojen käyttöönotto toteutetaan. Tutkimuksessa selvitettiin vertailukuntien Hämeenlinnan, Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen ja Salon WFS-käyttöönoton kokemuksia ja näkemyksiä.
Tutkimus on empiirinen case-tutkimus, jossa käytettiin tietojen hankintaan sekä avoimia että strukturoituja kyselyitä, haastatteluita ja palavereita. Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvalitatiivinen, joskin aineistojen laaduntarkastelun osalta käytettiin kvantitatiivistä menetelmää.
Tutkimuksessa havaittiin, että seudun kunnissa on selkeä tarve julkaista WFS-rajapintoja ja niiden käyttöönottoa pidetään akuutisti tarpeellisena. Tutkimusaineiston mukaan tietopalvelurajapintojen käyttöönoton suurimmat esteet ovat haasteet resurssien kohdentamisessa ja osaamistasossa sekä yleisellä tasolla paikkatietoinfrastruktuuria hyödyntävässä toimintakulttuurissa. Tutkimuksessa tuli esille, että WFS-käyttöönotto edellyttää kuntien toimintaympäristöltä sopimusasioita, uusia teknisiä ratkaisuja, koulutusta ja konsultointia. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että julkaistavaksi aiotuissa aineistoissa on määrällisesti huomattavan paljon läpikäytäviä kohteita. Aineistoja kuitenkin perusparannetaan säännöllisesti normitöiden yhteydessä. Tutkimuksessa arvioitiin paikkatietoaineistojen olevan laadultaan keskimääräisiä. WFS-rajapinnoilta julkaisemiseen suhtauduttiin varauksellisesti.
Tutkimustuloksissa esitetään lukuisia perusteluja WFS:n käyttöönotolle. Lisäksi tuloksissa tuodaan esille ratkaisumalleja käyttöönoton haasteiden ratkaisemiseksi seutukunnalla. Tutkimuksen olennaisena johtopäätöksenä on, että seudulla tulee muuttaa paikkatiedon yleisiä toimintaedellytyksiä aiempaan verrattuna huomattavasti suunnitelmallisempaa suuntaan. Tästä esimerkkinä WFS-rajapintojen käyttöönotto tulee toteuttaa seudullisena projektihankkeena, jonka jälkeen toimintatapaa tulee laajentaa myös muihin paikkatieto-tehtäviin. Opinnäytetyön yhteydessä seudulle toteutettiin tekninen toimintaympäristö WFS-julkaisujärjestelmälle ja tarvittavat KuntaGML-vastaavuudet. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin seudun osoite- ja rakennustietoaineistojen laatutasoa ja laadittiin käyttöönottosuunnitelma tulevien aineistojen julkaisemiseksi.
Tutkimus on empiirinen case-tutkimus, jossa käytettiin tietojen hankintaan sekä avoimia että strukturoituja kyselyitä, haastatteluita ja palavereita. Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvalitatiivinen, joskin aineistojen laaduntarkastelun osalta käytettiin kvantitatiivistä menetelmää.
Tutkimuksessa havaittiin, että seudun kunnissa on selkeä tarve julkaista WFS-rajapintoja ja niiden käyttöönottoa pidetään akuutisti tarpeellisena. Tutkimusaineiston mukaan tietopalvelurajapintojen käyttöönoton suurimmat esteet ovat haasteet resurssien kohdentamisessa ja osaamistasossa sekä yleisellä tasolla paikkatietoinfrastruktuuria hyödyntävässä toimintakulttuurissa. Tutkimuksessa tuli esille, että WFS-käyttöönotto edellyttää kuntien toimintaympäristöltä sopimusasioita, uusia teknisiä ratkaisuja, koulutusta ja konsultointia. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että julkaistavaksi aiotuissa aineistoissa on määrällisesti huomattavan paljon läpikäytäviä kohteita. Aineistoja kuitenkin perusparannetaan säännöllisesti normitöiden yhteydessä. Tutkimuksessa arvioitiin paikkatietoaineistojen olevan laadultaan keskimääräisiä. WFS-rajapinnoilta julkaisemiseen suhtauduttiin varauksellisesti.
Tutkimustuloksissa esitetään lukuisia perusteluja WFS:n käyttöönotolle. Lisäksi tuloksissa tuodaan esille ratkaisumalleja käyttöönoton haasteiden ratkaisemiseksi seutukunnalla. Tutkimuksen olennaisena johtopäätöksenä on, että seudulla tulee muuttaa paikkatiedon yleisiä toimintaedellytyksiä aiempaan verrattuna huomattavasti suunnitelmallisempaa suuntaan. Tästä esimerkkinä WFS-rajapintojen käyttöönotto tulee toteuttaa seudullisena projektihankkeena, jonka jälkeen toimintatapaa tulee laajentaa myös muihin paikkatieto-tehtäviin. Opinnäytetyön yhteydessä seudulle toteutettiin tekninen toimintaympäristö WFS-julkaisujärjestelmälle ja tarvittavat KuntaGML-vastaavuudet. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin seudun osoite- ja rakennustietoaineistojen laatutasoa ja laadittiin käyttöönottosuunnitelma tulevien aineistojen julkaisemiseksi.