Suuhygienisteillä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmat sekä niiden ennaltaehkäisy : Kyselytutkimus suuhygienisteille
Ilvonen, Hanne; Heikkilä, Laura (2010)
Ilvonen, Hanne
Heikkilä, Laura
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917594
Tiivistelmä
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (TULES) ovat yksi merkittävimmistä kansansairauksista Suomessa. Suuhygienistin työssä on useita riskitekijöitä, jotka voivat johtaa TULE-sairauksiin erityisesti yläraajojen, selän ja niska-hartiaseudun alueilla. Tämä kuvaileva poikittaistutkimus kartoittaa suuhygienisteillä viimeisen vuoden aikana ilmenneitä tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmia sekä niiden mahdollista ennaltaehkäisyä. Tutkimusaineisto tarjoaa näin ollen ajankohtaista tietoa suuhygienistien tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmista. Yhteistyö-kumppaneinamme olivat Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry ja Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry.
Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty aiemmin muun muassa hammaslääkäreille ja -hoitajille. Aiemmat tutkimukset ohjasivat meitä kyselylomakkeen suunnittelussa sekä mahdollistivat tutkimustulosten vertailemisen meidän tuloksiimme.
Tutkimukseemme osallistui 151 suuhygienistiä, joista suurin osa koki tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmia. Niska-hartiaseudun terveysongelmia esiintyi 76 %:lla vastaajista, mikä oli yleisin TULE-sairaus. Suuhygienisteistä 96 % tunsi olevansa stressaantunut ja heistä 40 % ajatteli stressin johtuvan työoloista. Kiirettä pidettiin stressin suurimpana aiheuttajana, mistä johtuen työpäivän organisoinnin merkitystä korostettiin. Vastaajista 23 % oli ollut sairauslomalla viimeisen vuoden aikana TULE-terveysongelmien takia. Yleisimpinä tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmien ennaltaehkäisykeinoina pidettiin säännöllistä liikuntaa, venyttelyä sekä hierontaa.
Tutkimuksemme aihe osoittautui tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa suun terveydenhuollon alalla esimerkiksi koulutuksen aikana. Tutkimustulostemme perusteella suuhygienistien tulisi kiinnittää enemmän huomiota päivittäisiin toimiin, kuten ergonomiaan ja työpäivän rytmitykseen. Myös TULE-sairauksien ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää työyhteisössä huomiota. Lisäksi työhyvinvoinnin merkitys nousi esille ja aiheesta olisikin hyvä tehdä jatkotutkimus, jotta työoloja pystyttäisiin kehittämään.
Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty aiemmin muun muassa hammaslääkäreille ja -hoitajille. Aiemmat tutkimukset ohjasivat meitä kyselylomakkeen suunnittelussa sekä mahdollistivat tutkimustulosten vertailemisen meidän tuloksiimme.
Tutkimukseemme osallistui 151 suuhygienistiä, joista suurin osa koki tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmia. Niska-hartiaseudun terveysongelmia esiintyi 76 %:lla vastaajista, mikä oli yleisin TULE-sairaus. Suuhygienisteistä 96 % tunsi olevansa stressaantunut ja heistä 40 % ajatteli stressin johtuvan työoloista. Kiirettä pidettiin stressin suurimpana aiheuttajana, mistä johtuen työpäivän organisoinnin merkitystä korostettiin. Vastaajista 23 % oli ollut sairauslomalla viimeisen vuoden aikana TULE-terveysongelmien takia. Yleisimpinä tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmien ennaltaehkäisykeinoina pidettiin säännöllistä liikuntaa, venyttelyä sekä hierontaa.
Tutkimuksemme aihe osoittautui tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa suun terveydenhuollon alalla esimerkiksi koulutuksen aikana. Tutkimustulostemme perusteella suuhygienistien tulisi kiinnittää enemmän huomiota päivittäisiin toimiin, kuten ergonomiaan ja työpäivän rytmitykseen. Myös TULE-sairauksien ennaltaehkäisyyn pitäisi kiinnittää työyhteisössä huomiota. Lisäksi työhyvinvoinnin merkitys nousi esille ja aiheesta olisikin hyvä tehdä jatkotutkimus, jotta työoloja pystyttäisiin kehittämään.