Avopuolison oikeudellinen asema
Mansikkamäki, Leila; Toivanen, Eeva-Liisa (2010)
Mansikkamäki, Leila
Toivanen, Eeva-Liisa
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121217909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121217909
Tiivistelmä
Avoliittojen yleistyminen 1970-luvulta alkaen on tuonut paineita lainsäädännön kehittämiselle. Joltain osin olemassa oleva lainsäädäntö koskee myös avopuolisoita, mutta varsinaista avoliittoja sääntelevää lainsäädäntöä ei ole tällä hetkellä olemassa. Avoliitolle ei ole tällä hetkellä virallista määritelmää eikä myöskään muotovaatimuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avopuolison ja lapsen oikeudellista asemaa tällä hetkellä ja mitä muutoksia eduskunnan käsittelyssä oleva lakiehdotus toisi avopuolison asemaan avoliiton päättyessä. Opinnäytetyössä käsiteltiin lähinnä varallisuusoikeudellisia kysymyksiä.
Tavoitteena oli myös herättää avopuolisot pohtimaan taloudellisia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja myös sitä, kenen hyväksi he haluavat omaisuutensa jaettavan avoliiton päättyessä. Lakiuudistuksella ei ole tarkoitus tuoda avopuolisolle aviopuolisoa vastaavaa asemaa, joten avopuolisoiden keskinäisten sopimusten merkitys säilyy edelleen.
Työn tutkimustapa oli oikeusdogmaattinen. Työssä käsiteltiin KKO:n ratkaisuja vuosilta 1985-2010. Ratkaisut koskivat omaisuuden jakamista ja avoliiton aikana yhteiseen elämään annetun panoksen hyvittämistä avoliiton päättyessä. Tutkituista oikeustapauksista viisi kahdeksasta käsitteli perusteettoman edun palautusta tai muuta vastaavaa korvausta. Lopuissa kolmessa käsiteltiin omistukseen liittyviä asioita.
Lakiesitys toisi mahdollisuuden hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua ja yhteiseen talouteen annettujen panosten hyvittämistä koskevissa riitatilanteissa. Tämä säännös mahdollistanee omaisuuden oikeudenmukaisemman jaon entistä useammissa tapauksissa turvautumatta pitkiinkin oikeudenkäyntiprosesseihin. Lisäksi avopuolison oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen avopuolison kuoltua toisi vastaavanlaista turvaa kuin aviopuolisolla on perintökaaren mukaan. Näiden molempien säännösten oletetaan parantavan erityisesti naisen asemaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avopuolison ja lapsen oikeudellista asemaa tällä hetkellä ja mitä muutoksia eduskunnan käsittelyssä oleva lakiehdotus toisi avopuolison asemaan avoliiton päättyessä. Opinnäytetyössä käsiteltiin lähinnä varallisuusoikeudellisia kysymyksiä.
Tavoitteena oli myös herättää avopuolisot pohtimaan taloudellisia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja myös sitä, kenen hyväksi he haluavat omaisuutensa jaettavan avoliiton päättyessä. Lakiuudistuksella ei ole tarkoitus tuoda avopuolisolle aviopuolisoa vastaavaa asemaa, joten avopuolisoiden keskinäisten sopimusten merkitys säilyy edelleen.
Työn tutkimustapa oli oikeusdogmaattinen. Työssä käsiteltiin KKO:n ratkaisuja vuosilta 1985-2010. Ratkaisut koskivat omaisuuden jakamista ja avoliiton aikana yhteiseen elämään annetun panoksen hyvittämistä avoliiton päättyessä. Tutkituista oikeustapauksista viisi kahdeksasta käsitteli perusteettoman edun palautusta tai muuta vastaavaa korvausta. Lopuissa kolmessa käsiteltiin omistukseen liittyviä asioita.
Lakiesitys toisi mahdollisuuden hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua ja yhteiseen talouteen annettujen panosten hyvittämistä koskevissa riitatilanteissa. Tämä säännös mahdollistanee omaisuuden oikeudenmukaisemman jaon entistä useammissa tapauksissa turvautumatta pitkiinkin oikeudenkäyntiprosesseihin. Lisäksi avopuolison oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen avopuolison kuoltua toisi vastaavanlaista turvaa kuin aviopuolisolla on perintökaaren mukaan. Näiden molempien säännösten oletetaan parantavan erityisesti naisen asemaa.