Perehdyttäminen sihteerin ja notaarin tehtäviin Helsingin hallinto-oikeudessa
Jokela, Johanna (2011)
Jokela, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282728
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen tutkimus perehdyttämisestä Helsingin hallinto-oikeudessa. Tutkimuksen kohteena ovat sihteerit ja notaarit. Tavoitteena on selvittää mielipiteitä perehdyttämisen toteutumisesta sekä jaostovalmisteluna toteutetusta työmenetelmäohjeistuksesta. Tavoitteena on tehdä tutkimus, jonka tulokset auttavat perehdyttämisen kehittämistä oikeaan suuntaan. Pyrkimyksenä on selvittää, minkälaisia kehityskohteita perehdyttämisessä on, ja lisäksi selvitän kuinka uusi työmenetelmäohjeistus on otettu vastaan käyttäjien keskuudessa.
Perehdyttäminen on erittäin tärkeä osa organisaation toimintaa ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Hyvällä perehdyttämisellä voidaan saavuttaa jopa taloudellisia säästöjä. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu perehdytys lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä menestymistä. Perehdytykseen kannattaa panostaa sekä ottaa se osaksi organisaation tavoitteita.
Aineistoa on kerätty kirjallisuudesta, internetistä sekä haastattelemalla henkilökuntaa. Lisäksi havainnointi työympäristössä on aineistonkeruun tukena. Tutkimus on tarkoitettu luomaan pohjaa perehdyttämisen kehittämiselle ja rakentamiselle tulevaisuudessa entistä paremmaksi. Tutkimus tuloksineen on ajateltu olevan tietopakettina käytännössä niin tulokkaalle kuin perehdyttäjälle perehdytysprosessissa.
Haastattelujen kohteena olivat kolme sihteeriä ja kaksi notaaria. Lisäksi haastattelin yhtä kokenutta perehdyttäjää. Vastauksista päätellen mielipiteet perehdytyksestä vaihtelivat jonkin verran. Yksi viidestä koki perehdytyksen olleen hyvä, kun taas muut olivat jokseenkin pettyneitä perehdytyksen toteutuksesta. Puutteita oli kohdattu siinä, että käsitys oman työn liittymisestä muuhun viraston toimintaan on jäänyt epäselväksi perehdytyksen yhteydessä. Tämä on osakseen heikentänyt ymmärrystä hallinto-oikeuden toiminnasta kokonaisuutena. Tähän toivottiin parannusta. Hyvää vastaajien mielestä oli vastaanotto taloon, joka oli keskimääräistä enemmän todettu olleen positiivista sekä ilmapiiri työympäristössä, joka oli koettu mukavaksi.
Työmenetelmäohjeistuksen kohdalla vastaukset olivat lähinnä suuntaa antavia sen lyhyen käyttöönottoajan takia. Tämä oli odotettavissa jo kyselyä tehdessä, mutta tarkoituksena oli saada tietoa lähinnä mielipiteistä työmenetelmäohjeistusta kohtaan yleisesti. Ohjeistus täytti sille asetetun tavoitteen jaostojen välisiä käytäntöjä yhtenäistävänä työvälineenä. Vastauksista kuitenkin kävi ilmi, että kokonaisuudessaan perehdytyksen tai muutoin työnteon välineenä jaostokohtainen tarkempi toimintaohjeistus olisi tarpeellinen, sillä työtavat ja asiaryhmät vaihtelevat jaostoittain.
Perehdyttäminen on erittäin tärkeä osa organisaation toimintaa ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Hyvällä perehdyttämisellä voidaan saavuttaa jopa taloudellisia säästöjä. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu perehdytys lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä menestymistä. Perehdytykseen kannattaa panostaa sekä ottaa se osaksi organisaation tavoitteita.
Aineistoa on kerätty kirjallisuudesta, internetistä sekä haastattelemalla henkilökuntaa. Lisäksi havainnointi työympäristössä on aineistonkeruun tukena. Tutkimus on tarkoitettu luomaan pohjaa perehdyttämisen kehittämiselle ja rakentamiselle tulevaisuudessa entistä paremmaksi. Tutkimus tuloksineen on ajateltu olevan tietopakettina käytännössä niin tulokkaalle kuin perehdyttäjälle perehdytysprosessissa.
Haastattelujen kohteena olivat kolme sihteeriä ja kaksi notaaria. Lisäksi haastattelin yhtä kokenutta perehdyttäjää. Vastauksista päätellen mielipiteet perehdytyksestä vaihtelivat jonkin verran. Yksi viidestä koki perehdytyksen olleen hyvä, kun taas muut olivat jokseenkin pettyneitä perehdytyksen toteutuksesta. Puutteita oli kohdattu siinä, että käsitys oman työn liittymisestä muuhun viraston toimintaan on jäänyt epäselväksi perehdytyksen yhteydessä. Tämä on osakseen heikentänyt ymmärrystä hallinto-oikeuden toiminnasta kokonaisuutena. Tähän toivottiin parannusta. Hyvää vastaajien mielestä oli vastaanotto taloon, joka oli keskimääräistä enemmän todettu olleen positiivista sekä ilmapiiri työympäristössä, joka oli koettu mukavaksi.
Työmenetelmäohjeistuksen kohdalla vastaukset olivat lähinnä suuntaa antavia sen lyhyen käyttöönottoajan takia. Tämä oli odotettavissa jo kyselyä tehdessä, mutta tarkoituksena oli saada tietoa lähinnä mielipiteistä työmenetelmäohjeistusta kohtaan yleisesti. Ohjeistus täytti sille asetetun tavoitteen jaostojen välisiä käytäntöjä yhtenäistävänä työvälineenä. Vastauksista kuitenkin kävi ilmi, että kokonaisuudessaan perehdytyksen tai muutoin työnteon välineenä jaostokohtainen tarkempi toimintaohjeistus olisi tarpeellinen, sillä työtavat ja asiaryhmät vaihtelevat jaostoittain.