Organisaation suorituskyvyn mittaaminen Balanced Scorecardin avulla
Herckman, Juha (2011)
Herckman, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081512605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081512605
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli luoda, tutkimuksen kohteena olevalle organisaatiolle, sen suoritusta kuvaava mittausmenetelmä. Ongelmana oli aiemmin havaittu se, ettei kyseisellä organisaatiolla ollut yksinomaan heidän suorituskykyä kuvaavaa mittausmenetelmää. Heidän käytössä oli yleisempiä, yrityksen toiminnan tulokseen liittyviä mittaristoja. Nämä mittaristot olivat liian yleisiä ohjaamaan yhden organisaation tai ihmisen toimintaa. Ensisijaiseksi tutkimuksen kohteeksi tässä tutkimuksessa otettiin Balanced Scorecard – suorituskyvynmittausmenetelmä. Teoriaosuudessa tullaan sivuamaan myös muita menetelmiä suorituskyvynmittaukseen liittyen.
Tälle tutkimukselle asetettua tavoitetta ei tämän työn aikana täysimääräisenä saavutettu. Tavoitteena oli luoda ja saattaa kohdeorganisaation suorituskyvynmittaus käyntiin sekä analysoida sen tuottamia tuloksia. Suorituskykymittaristo saatiin tämän tutkimuksen aikana määriteltyä sekä osaltaan käyttöön. Lisäksi päätettiin miltä sen tulisi tulevaisuudessa näyttää. Koko kohdeorganisaation henkilöstö oli yhtä mieltä siitä, että suorituksenmittaus on syytä aloittaa heti sekä sen tuottamaa tietoa kriittisesti analysoida. Tämän jälkeen organisaation suoritukseen parantavat toimet tulisi pikimmin toteuttaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suorituksen mittaamisen puute, yrityksissä tai sen organisaatioissa, on vakava asia. Puute saattaa aiheuttaa henkilöstön motivaatiossa ongelmia ja tämä vaikuttaa suoraan negatiivisesti yrityksen toimintaan. Isoina riskinä voimme nähdä myös sen, että miten suoritusta tai yleensäkin tekemistä voidaan yrityksissä ohjata jos ei tiedetä missä tällä hetkellä ollaan tai mihin ollaan menossa. Tapa jolla Balanced Scorecard – menetelmä kyseistä ongelmaa lähestyy, on erittäin systemaattinen. Kehittämisen kohteeksi yritykselle jäi tämän työn jälkeen mittariston täysimääräinen käyttöönotto, jatkokehittäminen sekä mittariston saattaminen viskaaliseen muotoon, johon yrityksellä on tarkoitus toteuttaa toinen opinnäytetyö.
Tälle tutkimukselle asetettua tavoitetta ei tämän työn aikana täysimääräisenä saavutettu. Tavoitteena oli luoda ja saattaa kohdeorganisaation suorituskyvynmittaus käyntiin sekä analysoida sen tuottamia tuloksia. Suorituskykymittaristo saatiin tämän tutkimuksen aikana määriteltyä sekä osaltaan käyttöön. Lisäksi päätettiin miltä sen tulisi tulevaisuudessa näyttää. Koko kohdeorganisaation henkilöstö oli yhtä mieltä siitä, että suorituksenmittaus on syytä aloittaa heti sekä sen tuottamaa tietoa kriittisesti analysoida. Tämän jälkeen organisaation suoritukseen parantavat toimet tulisi pikimmin toteuttaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suorituksen mittaamisen puute, yrityksissä tai sen organisaatioissa, on vakava asia. Puute saattaa aiheuttaa henkilöstön motivaatiossa ongelmia ja tämä vaikuttaa suoraan negatiivisesti yrityksen toimintaan. Isoina riskinä voimme nähdä myös sen, että miten suoritusta tai yleensäkin tekemistä voidaan yrityksissä ohjata jos ei tiedetä missä tällä hetkellä ollaan tai mihin ollaan menossa. Tapa jolla Balanced Scorecard – menetelmä kyseistä ongelmaa lähestyy, on erittäin systemaattinen. Kehittämisen kohteeksi yritykselle jäi tämän työn jälkeen mittariston täysimääräinen käyttöönotto, jatkokehittäminen sekä mittariston saattaminen viskaaliseen muotoon, johon yrityksellä on tarkoitus toteuttaa toinen opinnäytetyö.