Missä ovat Tansanian Msingin alueen kehitysvammaiset lapset? : Etsintää ja kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelua
Salmela, Taina (2011)
Salmela, Taina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121017908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121017908
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Missä ovat Tansanian Msingin alueen kehitysvammaiset lapset? 2) Millainen on se prosessi, joka johtaa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankerahoituksen hakemiseen? Etsiessäni kehitysvammaisia lapsia Msingin alueelta, pyrin ymmärtämään, mitä kehitysvammaisuus on Tansaniassa. Selvitän niitä traditionaalisia käsityksiä, jotka ovat johtaneet siihen, että kehitysvammaisia ei näy muiden ihmisten joukossa.
Tämä opinnäytetyö on myös etnografinen toimintatutkimusraportti Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelusta. Työssäni kuvataan prosessi, joka johtaa kehitysyhteistyöhankerahoituksen hakemiseen Suomen ulkoministeriöltä. Työn tavoite on tehdä suunnitteluvaihe näkyväksi. Suunniteltava hanke kohdistuu Keski-Tansaniaan, Msingin kuntaan.
Aineisto tähän opinnäytetyöhön koostuu kenttäpäiväkirjasta, valokuvista, kokousmuistiinpanoista, kirjeenvaihdosta, sekä hankehakemuksista. Aineisto on koottu marraskuun 2009 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Hankkeen lähtökohdat sijoittuvat työleiriin, vuoden 2008 heinäkuulle; työleirin päiväkirjamerkinnät toimivat tässä työssä taustamateriaalina. Hankkeen viralliset reunaehdot tulevat Suomen ulkoministeriöltä.
Aineiston perusteella Msingin alueen kehitysvammaiset lapset ovat piilotettuina kotiin. Heitä ja heidän perheitään hyljeksitään ja eristetään yhteisön ulkopuolelle. Mutta he ovat myös osa yhteisöään välittömästi sen jälkeen, kun heidät on löydetty ja heidän olemassaololleen on annettu oikeutus nimen ylös kirjoittamisen myötä. Alueen naisryhmä on aineiston perusteella aktiivinen, valmis kumppanuuteen ja vammaisten auttamiseen saatuaan tukea ja niin sanotun alkusysäyksen hankesuunnittelun myötä suomalaisilta. Kehitysvammaisten lasten perheet ovat avainasemassa. Perheet ovat henkisen tuen myötä aktivoituneet ja ovat valmiita tekemään työtä vammaisten lasten paremman arjen eteen.
Kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelu noudatti niitä ehtoja, jotka Suomen ulkoministeriö on sille asettanut. Lopullinen hankehakemus sisälsi sekä suomalaisten toimijoiden alkuperäisiä ideoita, yhteisen suunnitteluvaiheen aikana muuttuneita sekä msingiläisten ehdottamia uusia ideoita ja ajatuksia. Kumppanuuteen perustuva hankesuunnittelu onnistui, koska yhteistyökuviot ovat olemassa aiemmilta vuosilta, luottamus luotuna ja vastuullinen, yhteisönsä tunteva yhteyshenkilö paikan päällä Msingin alueella. Suomalaisen kumppanin aktiivisuus motivoi hankkeen ylläpitoa suunnitteluvaiheen aikana.
Tämä opinnäytetyö on myös etnografinen toimintatutkimusraportti Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelusta. Työssäni kuvataan prosessi, joka johtaa kehitysyhteistyöhankerahoituksen hakemiseen Suomen ulkoministeriöltä. Työn tavoite on tehdä suunnitteluvaihe näkyväksi. Suunniteltava hanke kohdistuu Keski-Tansaniaan, Msingin kuntaan.
Aineisto tähän opinnäytetyöhön koostuu kenttäpäiväkirjasta, valokuvista, kokousmuistiinpanoista, kirjeenvaihdosta, sekä hankehakemuksista. Aineisto on koottu marraskuun 2009 ja toukokuun 2011 välisenä aikana. Hankkeen lähtökohdat sijoittuvat työleiriin, vuoden 2008 heinäkuulle; työleirin päiväkirjamerkinnät toimivat tässä työssä taustamateriaalina. Hankkeen viralliset reunaehdot tulevat Suomen ulkoministeriöltä.
Aineiston perusteella Msingin alueen kehitysvammaiset lapset ovat piilotettuina kotiin. Heitä ja heidän perheitään hyljeksitään ja eristetään yhteisön ulkopuolelle. Mutta he ovat myös osa yhteisöään välittömästi sen jälkeen, kun heidät on löydetty ja heidän olemassaololleen on annettu oikeutus nimen ylös kirjoittamisen myötä. Alueen naisryhmä on aineiston perusteella aktiivinen, valmis kumppanuuteen ja vammaisten auttamiseen saatuaan tukea ja niin sanotun alkusysäyksen hankesuunnittelun myötä suomalaisilta. Kehitysvammaisten lasten perheet ovat avainasemassa. Perheet ovat henkisen tuen myötä aktivoituneet ja ovat valmiita tekemään työtä vammaisten lasten paremman arjen eteen.
Kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelu noudatti niitä ehtoja, jotka Suomen ulkoministeriö on sille asettanut. Lopullinen hankehakemus sisälsi sekä suomalaisten toimijoiden alkuperäisiä ideoita, yhteisen suunnitteluvaiheen aikana muuttuneita sekä msingiläisten ehdottamia uusia ideoita ja ajatuksia. Kumppanuuteen perustuva hankesuunnittelu onnistui, koska yhteistyökuviot ovat olemassa aiemmilta vuosilta, luottamus luotuna ja vastuullinen, yhteisönsä tunteva yhteyshenkilö paikan päällä Msingin alueella. Suomalaisen kumppanin aktiivisuus motivoi hankkeen ylläpitoa suunnitteluvaiheen aikana.