Korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Conceive – Design – Implement – Operate (CDIO) – viitekehyksellä
Myllärinen, Antti (2012)
Myllärinen, Antti
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616643
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tuottaa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtajalle tietoa muiden koulutusorganisaatioiden kokemuksista CDIO (Conceive – Design – Implement – Operate) – viitekehyksen implementoinnista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä tarvitsee huomioida implementoinnissa, mitä CDIO:n implementointi vaatii, miten sitä on tulkittu eri organisaatioissa ja saavutetaanko CDIO:lla työelämälähtöisempi opetus? Työn tutkimuskysymyksiksi nousivat, mitä CDIO:n implementointi vaatii koulutusorganisaatiolta, mitä implementoinnista tarvitsee huomioida sekä miten eri koulutusorganisaatiot ovat toteuttaneet CDIO:n mukaiseen opetukseen siirtymisen.
HAMK on koulutusorganisaationa kiinnostunut CDIO-viitekehyksestä, koska viitekehystä pidetään yleisesti toimivana menetelmänä parantaa insinööriopiskelijoiden työelämässä tarvittavien tietotaitojen opettamista. Myös insinööriopiskelijaliitto IOL ry suosittelee mallin käyttöä. Työssä sovellettiin tapaustutkimuksen teoriaa sekä CDIO-viitekehyksen teoriaa. Empiirisen tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin teemahaastatteluin. Teemahaastatteluilla haastateltiin kahta CDIO-viitekehyksen mukaista koulutusta noudattavan korkeakoulun CDIO vastaavia. Haastateltavat korkeakoulut olivat Turun ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulu oli ensimmäinen CDIO verkostoon liittynyt koulu Suomessa. Lahden ammattikorkeakoulu liittyi vuonna 2010 CDIO verkostoon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jokaisen tekniikanalan korkeakoulun tulisi tutustua CDIO:n ajatuksiin ja pyrkiä hyödyntämään niitä koulutuksessa, vaikka ei liittyisikään itse verkostoon. Suurimmat ongelmat CDIO:n implementoinnissa muodostuvat muutosvastarinnasta ja muista sitoutumisongelmista. Työssä saatiin selville karkean järjestyksen siitä, missä järjestyksessä ja miten korkeakoulut yleensä lähtevät viitekehystä toteuttamaan ja miten muutokset tehdään yleensä.
HAMK on koulutusorganisaationa kiinnostunut CDIO-viitekehyksestä, koska viitekehystä pidetään yleisesti toimivana menetelmänä parantaa insinööriopiskelijoiden työelämässä tarvittavien tietotaitojen opettamista. Myös insinööriopiskelijaliitto IOL ry suosittelee mallin käyttöä. Työssä sovellettiin tapaustutkimuksen teoriaa sekä CDIO-viitekehyksen teoriaa. Empiirisen tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin teemahaastatteluin. Teemahaastatteluilla haastateltiin kahta CDIO-viitekehyksen mukaista koulutusta noudattavan korkeakoulun CDIO vastaavia. Haastateltavat korkeakoulut olivat Turun ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulu oli ensimmäinen CDIO verkostoon liittynyt koulu Suomessa. Lahden ammattikorkeakoulu liittyi vuonna 2010 CDIO verkostoon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jokaisen tekniikanalan korkeakoulun tulisi tutustua CDIO:n ajatuksiin ja pyrkiä hyödyntämään niitä koulutuksessa, vaikka ei liittyisikään itse verkostoon. Suurimmat ongelmat CDIO:n implementoinnissa muodostuvat muutosvastarinnasta ja muista sitoutumisongelmista. Työssä saatiin selville karkean järjestyksen siitä, missä järjestyksessä ja miten korkeakoulut yleensä lähtevät viitekehystä toteuttamaan ja miten muutokset tehdään yleensä.