Potilaiden kokemuksia saadusta potilasohjauksesta ennen ja jälkeen leikkauksen
OIKARI, ANNI; Laukkarinen, Hanna; Pirkkalainen, Jarno (2012)
OIKARI, ANNI
Laukkarinen, Hanna
Pirkkalainen, Jarno
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111415280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111415280
Tiivistelmä
Laukkarinen, Hanna, Oikari, Anni ja Pirkkalainen, Jarno. Potilaiden kokemuksia saadusta potilasohjauksesta ennen ja jälkeen leikkauksen. Pieksämäki, syksy 2012, s. 53, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa elektiivisiin leikkauksiin tulevien potilaiden saamaa potilasohjausta ennen ja jälkeen leikkauksen Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian eri osastoilla. Tavoitteena oli selvittää mahdolliset kehittämistarpeet potilasohjauksessa. Kohderyhmänä olivat kaikenikäiset Keski-Suomen keskussairaalan kuuden eri kirurgisen vuodeosaston elektiiviset leikkauspotilaat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimustavalla. Kyselylomakkeena käytimme Maria Kääriäisen väitöskirjan ”Potilasohjauksen laatu, hypoteettisen mallin kehittäminen” valmista potilasohjauksen laatu -mittaria, josta muokkasimme version omaan tutkimukseemme sopivaksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 57 (N=57) potilasta. Kysely toteutettiin Webropol-työkalun avulla ja saadut tulokset analysoitiin SPSS-menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan potilaat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja sen riittävyyteen. Potilaiden kokemusten mukaan ohjaus oli kokonaisvaltaista ja sen vaikutukset olivat positiivisia monella eri elämän osa-alueella. Potilaat jäivät kaipaamaan hoitajilta enemmän aikaa ohjauksen toteuttamiseen. Lisäksi potilaat olivat epävarmoja omaistensa tai puolisonsa asemasta potilasohjauksen toteutuksessa.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurimmaksi haasteeksi nousee jatkossa riittävän ajan järjestäminen hoitajille potilasohjauksen toteutukseen. Hoitajien tulee myös kiinnittää enemmän huomiota potilaiden omaisiin/puolisoon potilasohjauksen toteuttamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä uusia toimivampia potilasohjausmalleja Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian eri osastoilla.
Asiasanat: ohjaus, potilasohjaus, kirurginen potilas, kvantitatiivinen tutkimus
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa elektiivisiin leikkauksiin tulevien potilaiden saamaa potilasohjausta ennen ja jälkeen leikkauksen Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian eri osastoilla. Tavoitteena oli selvittää mahdolliset kehittämistarpeet potilasohjauksessa. Kohderyhmänä olivat kaikenikäiset Keski-Suomen keskussairaalan kuuden eri kirurgisen vuodeosaston elektiiviset leikkauspotilaat. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimustavalla. Kyselylomakkeena käytimme Maria Kääriäisen väitöskirjan ”Potilasohjauksen laatu, hypoteettisen mallin kehittäminen” valmista potilasohjauksen laatu -mittaria, josta muokkasimme version omaan tutkimukseemme sopivaksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 57 (N=57) potilasta. Kysely toteutettiin Webropol-työkalun avulla ja saadut tulokset analysoitiin SPSS-menetelmällä.
Tutkimustulosten mukaan potilaat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja sen riittävyyteen. Potilaiden kokemusten mukaan ohjaus oli kokonaisvaltaista ja sen vaikutukset olivat positiivisia monella eri elämän osa-alueella. Potilaat jäivät kaipaamaan hoitajilta enemmän aikaa ohjauksen toteuttamiseen. Lisäksi potilaat olivat epävarmoja omaistensa tai puolisonsa asemasta potilasohjauksen toteutuksessa.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurimmaksi haasteeksi nousee jatkossa riittävän ajan järjestäminen hoitajille potilasohjauksen toteutukseen. Hoitajien tulee myös kiinnittää enemmän huomiota potilaiden omaisiin/puolisoon potilasohjauksen toteuttamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä uusia toimivampia potilasohjausmalleja Keski-Suomen keskussairaalan kirurgian eri osastoilla.
Asiasanat: ohjaus, potilasohjaus, kirurginen potilas, kvantitatiivinen tutkimus