NOPS 2010-2012 -hanke Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa : Nuorten naisten seksuaalisen itsetunnon tukeminen Keuda Järvenpäässä
Hakkarainen, Anette; Ruuttunen, Aino (2013)
Hakkarainen, Anette
Ruuttunen, Aino
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302282780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302282780
Tiivistelmä
Toteutimme opinnäytetyömme NOPS-hankkeessa (Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa 2010–2012). Hankkeen periaatteena on voimavarakeskeinen, osallistava yksilö- ja yhteisölähtöinen terveyden edistäminen. NOPS-hankkeen avulla pyritään opettamaan ammattiopistossa opiskeleville nuorille taitoja, joilla he itse voivat parantaa terveyteensä vaikuttavia tekijöitä. Tärkeää on nuorten toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vahvistaa ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen kehittyvää seksuaalista itsetuntoa. Annoimme nuorille seksuaalisuuteen liittyvää tietoa, jonka tarkoituksena oli, että nuoret pystyivät hyödyntämään tätä käytännössä, jolloin heidän taitonsa sekä seksuaalinen itsetuntonsa pystyisi kehittymään. Opinnäytetyömme pohjautuu IMB-malliin, joka on William ja Jeffrey Fisherin luoma teoria seksuaaliterveyden edistämisen apuvälineeksi. Suomessa puhutaan tieto, motivaatio, käyttäytymistaidot -mallista. Teorian avulla voidaan tutkia terveyden edistämiseen ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä sekä tarkastella niiden yhteyksiä. Ohjaus toteutettiin Keuda ammattiopistossa Järvenpäässä. Pidimme kolme erillistä ohjauspäivää, johon osallistui Keuda ammattiopiston toisen vuosikurssin naisopiskelijoita. Jokaisen ohjauspäivän kesto oli yksi tunti viisitoista minuuttia. Ohjauspäivien aiheina olivat seksuaalisuus ja minuus, seksuaalioikeudet sekä ihmissuhteet ja seksuaalisuus.
Arvioimme ohjauksen palautekyselylomakkeella, jonka nuoret täyttivät jokaisen ohjauskerran jälkeen. Kaikki ohjaukseen osallistuneet opiskelijat vastasivat palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitimme nuorten ohjauksesta saamaa tieto- ja taito-osaamista, ohjauksen toimivuutta sekä nuorten kiinnostusta ja motivaatiota ohjauksen aiheeseen. Analysoimme aineiston ilman tilastomatemaattista menetelmää. Palautelomakekyselyt analysoitiin käsin ja tulokset esitettiin sanallisesti sekä taulukoin. Tulosten mukaan suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että ohjauspäivien aiheet olivat tärkeitä seksuaaliterveyden edistämisen kannalta ja kaikki pitivät koko aihetta kiinnostavana. Kaikki olivat sitä mieltä, että he pystyvät hyödyntämään saamaansa tietoa arkielämässään sekä suurin osa pystyy ratkaisemaan seksuaalisuuteensa liittyviä ongelmatilanteita ohjauksesta saamiensa taitojen perusteella. Ohjaus oli nuorten mielestä kannustavaa ja uskottavaa sekä uudenlaista.
Kehittämisehdotuksena on, että toteutettuja tapaamiskertoja olisi voinut olla useampi ja niiden kestoa olisi voinut pidentää, jotta keskustelussa olisi saavutettu syvempi taso ja siten olisi paremmin voitu vaikuttaa nuorten naisten seksuaaliseen itsetuntoon.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vahvistaa ammattiopistossa opiskelevan nuoren naisen kehittyvää seksuaalista itsetuntoa. Annoimme nuorille seksuaalisuuteen liittyvää tietoa, jonka tarkoituksena oli, että nuoret pystyivät hyödyntämään tätä käytännössä, jolloin heidän taitonsa sekä seksuaalinen itsetuntonsa pystyisi kehittymään. Opinnäytetyömme pohjautuu IMB-malliin, joka on William ja Jeffrey Fisherin luoma teoria seksuaaliterveyden edistämisen apuvälineeksi. Suomessa puhutaan tieto, motivaatio, käyttäytymistaidot -mallista. Teorian avulla voidaan tutkia terveyden edistämiseen ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä sekä tarkastella niiden yhteyksiä. Ohjaus toteutettiin Keuda ammattiopistossa Järvenpäässä. Pidimme kolme erillistä ohjauspäivää, johon osallistui Keuda ammattiopiston toisen vuosikurssin naisopiskelijoita. Jokaisen ohjauspäivän kesto oli yksi tunti viisitoista minuuttia. Ohjauspäivien aiheina olivat seksuaalisuus ja minuus, seksuaalioikeudet sekä ihmissuhteet ja seksuaalisuus.
Arvioimme ohjauksen palautekyselylomakkeella, jonka nuoret täyttivät jokaisen ohjauskerran jälkeen. Kaikki ohjaukseen osallistuneet opiskelijat vastasivat palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitimme nuorten ohjauksesta saamaa tieto- ja taito-osaamista, ohjauksen toimivuutta sekä nuorten kiinnostusta ja motivaatiota ohjauksen aiheeseen. Analysoimme aineiston ilman tilastomatemaattista menetelmää. Palautelomakekyselyt analysoitiin käsin ja tulokset esitettiin sanallisesti sekä taulukoin. Tulosten mukaan suurin osa opiskelijoista oli sitä mieltä, että ohjauspäivien aiheet olivat tärkeitä seksuaaliterveyden edistämisen kannalta ja kaikki pitivät koko aihetta kiinnostavana. Kaikki olivat sitä mieltä, että he pystyvät hyödyntämään saamaansa tietoa arkielämässään sekä suurin osa pystyy ratkaisemaan seksuaalisuuteensa liittyviä ongelmatilanteita ohjauksesta saamiensa taitojen perusteella. Ohjaus oli nuorten mielestä kannustavaa ja uskottavaa sekä uudenlaista.
Kehittämisehdotuksena on, että toteutettuja tapaamiskertoja olisi voinut olla useampi ja niiden kestoa olisi voinut pidentää, jotta keskustelussa olisi saavutettu syvempi taso ja siten olisi paremmin voitu vaikuttaa nuorten naisten seksuaaliseen itsetuntoon.