Tertiäärisen flotaation vaikutus jäteveden puhdistuksessa
Koskinen, Sonja (2013)
Koskinen, Sonja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303113182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303113182
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Oriveden kaupungin Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka tertiäärinen flotaatio eli flotaatio jälkiselkeytys-menetelmänä poistaa indikaattoribakteereita puhdistettavasta jätevedestä. Työn tarkoituksena oli määrittää flotaatioon menevän jäteveden koliformisten, fekaalisten koliformisten ja fekaalisten enterokokki-bakteerien pitoisuudet ja verrata näitä tuloksia flotaatiosta lähtevän jäteveden bakteeripitoisuuksiin. Lisäksi työssä määritettiin Escherichia coli-bakteerien vähenemää. Analyysimenetelmäksi työhön valittiin standardin mukainen kalvosuodatusmenetelmä. Työn tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen menetelmä.
Työn tulokset olivat suuntaa antavia, sillä otoskoko oli pieni mikrobiologiseen selvitykseen. Tuloksista on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että kaikkien tutkittujen bakteerien pitoisuudet pienenivät tertiäärisen flotaation vaikutuksesta. Koliformisten bakteerien pitoisuus väheni keskimäärin 84 %, fekaalisten koliformisten bakteerien pitoisuus väheni 73 % ja fekaaliseten enterokokkien pitoisuus väheni 90 % flotaatioprosessissa. E.Coli-bakteerien vähenemä oli 88 %.
Tämän työn tuloksista oli nähtävissä, että jälkiselkeytysmenetelmänä käytetty flotaatio puhdistaa vesistöön johdettavaa puhdistettua jätevettä merkittävästi indikaattoribakteerien osalta. Tämä on purkuvesistöjen hygieenisen laadun kannalta merkittävä asia. Flotaation puhdistavaa vaikutusta voisi tutkia laajemmin ottamalla mukaan tutkimukseen esimerkiksi fosforin ja kiintoaineen pitoisuudet. Flotaation bakteereita puhdistavaa vaikutusta voisi myös tutkia lisää keräämällä näytteitä pidemmältä aikaväliltä, jotta tuloksista tulisi luotettavampia ja saataisiin tietoa vuodenaikojen merkityksestä puhdistustulokseen.
Työn tulokset olivat suuntaa antavia, sillä otoskoko oli pieni mikrobiologiseen selvitykseen. Tuloksista on kuitenkin selkeästi nähtävissä, että kaikkien tutkittujen bakteerien pitoisuudet pienenivät tertiäärisen flotaation vaikutuksesta. Koliformisten bakteerien pitoisuus väheni keskimäärin 84 %, fekaalisten koliformisten bakteerien pitoisuus väheni 73 % ja fekaaliseten enterokokkien pitoisuus väheni 90 % flotaatioprosessissa. E.Coli-bakteerien vähenemä oli 88 %.
Tämän työn tuloksista oli nähtävissä, että jälkiselkeytysmenetelmänä käytetty flotaatio puhdistaa vesistöön johdettavaa puhdistettua jätevettä merkittävästi indikaattoribakteerien osalta. Tämä on purkuvesistöjen hygieenisen laadun kannalta merkittävä asia. Flotaation puhdistavaa vaikutusta voisi tutkia laajemmin ottamalla mukaan tutkimukseen esimerkiksi fosforin ja kiintoaineen pitoisuudet. Flotaation bakteereita puhdistavaa vaikutusta voisi myös tutkia lisää keräämällä näytteitä pidemmältä aikaväliltä, jotta tuloksista tulisi luotettavampia ja saataisiin tietoa vuodenaikojen merkityksestä puhdistustulokseen.