Kinestetiikan käyttö Reetankodissa ja Himmelissä : "En hökäse tehdä työtä entiseen tuttuun tyyliin"
Manninen, Aija; Raunio, Eeva (2014)
Manninen, Aija
Raunio, Eeva
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014060411694
Tiivistelmä
Kinestetiikka perustuu luonnollisiin liikemalleihin ja aistitoimintojen ymmärtämiseen sekä ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen. Ihminen, joka ei pysty liikuttamaan itseään, menettää nopeasti oman kehonsa hahmottamisen. Tämän seurauksena hänen on vaikea havaita ympäristöään ja ymmärtää kehonsa osien yhteyttä toisiinsa. Apua tarvitsevista henkilöistä tulee passiivisia siirreltäviä ja vaikeasti kuntoutettavia. Kinesteettisellä toimintamallilla voidaan edistää avustettavan henkilön omien voimavarojen ylläpitämistä ja edistää hoitajan tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.
Kuusamon kaupungin vanhuspalvelujen hoitotyöntekijät on koulutettu käyttämään kinestetiikkaa. Kinesteettisellä avustus- ja ohjausmenetelmällä on pyritty vaikuttamaan asiakkaan hyvinvointiin ja työntekijöiden työssäjaksamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten kinestetiikka on otettu käyttöön asiakkaan hoitamisessa ja avustamisessa Reetankodissa ja Himmelissä. Tarkoituksena oli laatia kehittämissuunnitelma hoitohenkilökunnan kinestetiikan osaamisen kehittämiseksi työyhteisöissä. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme hoitohenkilökunnan kirjoitelmia kinestetiikan käytöstä. Aineistonkeruu toteutettiin joulukuussa 2013. Kinestetiikkaa tarkastellaan hoitajan näkökulmasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että Reetankodissa ja Himmelissä käytetään kinestetiikkaa päivittäin. Työskentely on muuttu-nut asiakkaan yksilöllisyyden huomioimiseksi ja se tähtää hänen toimintakykynsä ylläpitämiseen ja kuntoutumi-seen. Asiakkaan omat voimavarat otetaan huomioon ja niiden käyttöä tuetaan. Kinestetiikan käyttö vaatii aikaa hoitotilanteissa. Työntekijöiden oma fyysinen kuormittavuus on vastaajien mukaan vähentynyt ja työhön on tullut lisää luovuutta. Lisäopetusta, kertausta ja harjoittelua kaivataan. Asioita pohditaan yhdessä työkavereiden kanssa. Yksintyöskentely on vähentänyt yhdessäoppimisen mahdollisuutta ja vuorovaikutusta työntekijöiden kesken. Parityöskentelyä ja ergonomiaohjausta kaivataan. Koulutusta todetaan olevan hyvin tarjolla.
Johtopäätöksinä toteamme kinestetiikan käytön tuovan työhön luovuutta, kiireettömyyttä, työniloa ja työssäjak-samista. Asiakkaan avustamisessa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja potilasturvalliset siirtymiset suunnitellaan etukäteen. Apuvälineitä opitaan hyödyntämään monipuolisesti ja ohjaamaan asiakasta niiden käy-tössä. Kinestetiikka on ajatusmalli, joka hoitotyöntekijöiden tulee sisäistää. On tärkeää kouluttaa kaikki hoito-työntekijät kinestetiikan käyttöön. Kinestetiikkakoulutuksen asteesta riippumatta hoitotyöntekijät kaipaavat ker-tausta ja käytännön harjoittelemista kinestetiikan käyttämiseen. Johdon tulee mahdollistaa yhdessä oppiminen.
Kuusamon kaupungin vanhuspalvelujen hoitotyöntekijät on koulutettu käyttämään kinestetiikkaa. Kinesteettisellä avustus- ja ohjausmenetelmällä on pyritty vaikuttamaan asiakkaan hyvinvointiin ja työntekijöiden työssäjaksamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten kinestetiikka on otettu käyttöön asiakkaan hoitamisessa ja avustamisessa Reetankodissa ja Himmelissä. Tarkoituksena oli laatia kehittämissuunnitelma hoitohenkilökunnan kinestetiikan osaamisen kehittämiseksi työyhteisöissä. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme hoitohenkilökunnan kirjoitelmia kinestetiikan käytöstä. Aineistonkeruu toteutettiin joulukuussa 2013. Kinestetiikkaa tarkastellaan hoitajan näkökulmasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että Reetankodissa ja Himmelissä käytetään kinestetiikkaa päivittäin. Työskentely on muuttu-nut asiakkaan yksilöllisyyden huomioimiseksi ja se tähtää hänen toimintakykynsä ylläpitämiseen ja kuntoutumi-seen. Asiakkaan omat voimavarat otetaan huomioon ja niiden käyttöä tuetaan. Kinestetiikan käyttö vaatii aikaa hoitotilanteissa. Työntekijöiden oma fyysinen kuormittavuus on vastaajien mukaan vähentynyt ja työhön on tullut lisää luovuutta. Lisäopetusta, kertausta ja harjoittelua kaivataan. Asioita pohditaan yhdessä työkavereiden kanssa. Yksintyöskentely on vähentänyt yhdessäoppimisen mahdollisuutta ja vuorovaikutusta työntekijöiden kesken. Parityöskentelyä ja ergonomiaohjausta kaivataan. Koulutusta todetaan olevan hyvin tarjolla.
Johtopäätöksinä toteamme kinestetiikan käytön tuovan työhön luovuutta, kiireettömyyttä, työniloa ja työssäjak-samista. Asiakkaan avustamisessa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja potilasturvalliset siirtymiset suunnitellaan etukäteen. Apuvälineitä opitaan hyödyntämään monipuolisesti ja ohjaamaan asiakasta niiden käy-tössä. Kinestetiikka on ajatusmalli, joka hoitotyöntekijöiden tulee sisäistää. On tärkeää kouluttaa kaikki hoito-työntekijät kinestetiikan käyttöön. Kinestetiikkakoulutuksen asteesta riippumatta hoitotyöntekijät kaipaavat ker-tausta ja käytännön harjoittelemista kinestetiikan käyttämiseen. Johdon tulee mahdollistaa yhdessä oppiminen.