Tarinoita hyvästä arjesta : - digitarina varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen välineenä Ensikoti Pinjassa
Hanhisalo, Maria; Liukas, Minna; Rintamäki, Tanja (2014)
Hanhisalo, Maria
Liukas, Minna
Rintamäki, Tanja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090313725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli soveltaa digitarinaa työmenetelmänä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa ja juurruttaa työmenetelmä osaksi Ensikoti Pinjassa tehtävää kuntoutustyötä. Pääpaino opinnäytetyössä oli asiakkaiden onnistumisen kokemuksilla varhaisessa vuorovaikutuksessa ja niistä syntyvillä tarinoilla. Työelämäkumppani opinnäytetyössä oli Ensikoti Pinja. Kyseinen lastensuojelulaitos on erikoistunut päihdeongelmaisten äitien ja heidän alle kolmevuotiaiden lastensa kuntoutukseen.
Tutkimuksellisen kehittämishankkeen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin varhaisen vuorovaikutuksen teorioihin, vanhemmuuden ja päihdeongelman suhteeseen, tarinallisuuteen, työmenetelmän kehittämiseen lastensuojelulaitoksessa sekä digitarinaan työmenetelmänä.
Opinnäytetyön kehittämisosuus sisälsi kaksi digitarinapajaa. Toinen digitarinapaja järjestettiin Ensikoti Pinjan työntekijöille ja toinen asiakkaille. Työntekijöiden työpajan tarkoitus oli perehdyttää työntekijät menetelmään ja tutustuttaa heidät opinnäytetyön aiheeseen ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelmaan. Työntekijöiden digitarinapajan jälkeen aloitettiin työskentely asiakkaiden kanssa kuvaamalla asiakkaita kolmen viikon ajan. Kuvia otettiin onnistuneista varhaisen vuorovaikutuksen tilanteista arjessa. Työskentely päättyi toukokuun 2014 lopussa järjestettyyn koko päivän kestävään digitarinapajaan.
Kehittämishankkeen lopuksi järjestettiin kaksi arviointikeskustelua. Toiseen arviointikeskusteluun osallistuivat Ensikoti Pinjan työntekijät ja toiseen asiakkaat. Arviointikeskusteluissa käytiin läpi menetelmän soveltuvuutta, merkitystä ja käyttökelpoisuutta. Opinnäytetyön johtopäätökset tehtiin arviointikeskusteluista saatujen tulosten sekä kuvaustilanteissa tehtyjen, havaintopäiväkirjaan kirjattujen huomioiden perusteella.
Digitarina osoittautui toimivaksi työmenetelmäksi varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Työntekijät ja asiakkaat kokivat, että menetelmää voi käyttää Ensikoti Pinjan kaltaisessa toimintaympäristössä. Menetelmän avulla onnistuttiin tuomaan näkyväksi arjessa tapahtuvia onnistumisia varhaisessa vuorovaikutuksessa, jonka erityisesti asiakkaat kokivat tärkeäksi. Arjen merkitys koettiin vahvana ja nähtiin, että juuri arjen ilon lisääminen on se, mitä monesti haastavaan ja uuvuttavaan arkeen kaivattiin. Työntekijät kokivat, että he voivat jatkossakin käyttää menetelmää omassa työssään omaohjaajina.
Asiasanat: työmenetelmän kehittäminen lastensuojelulaitoksessa, varhainen vuorovaikutus, tarinallisuus
Tutkimuksellisen kehittämishankkeen teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin varhaisen vuorovaikutuksen teorioihin, vanhemmuuden ja päihdeongelman suhteeseen, tarinallisuuteen, työmenetelmän kehittämiseen lastensuojelulaitoksessa sekä digitarinaan työmenetelmänä.
Opinnäytetyön kehittämisosuus sisälsi kaksi digitarinapajaa. Toinen digitarinapaja järjestettiin Ensikoti Pinjan työntekijöille ja toinen asiakkaille. Työntekijöiden työpajan tarkoitus oli perehdyttää työntekijät menetelmään ja tutustuttaa heidät opinnäytetyön aiheeseen ja kehittämishankkeen toimintasuunnitelmaan. Työntekijöiden digitarinapajan jälkeen aloitettiin työskentely asiakkaiden kanssa kuvaamalla asiakkaita kolmen viikon ajan. Kuvia otettiin onnistuneista varhaisen vuorovaikutuksen tilanteista arjessa. Työskentely päättyi toukokuun 2014 lopussa järjestettyyn koko päivän kestävään digitarinapajaan.
Kehittämishankkeen lopuksi järjestettiin kaksi arviointikeskustelua. Toiseen arviointikeskusteluun osallistuivat Ensikoti Pinjan työntekijät ja toiseen asiakkaat. Arviointikeskusteluissa käytiin läpi menetelmän soveltuvuutta, merkitystä ja käyttökelpoisuutta. Opinnäytetyön johtopäätökset tehtiin arviointikeskusteluista saatujen tulosten sekä kuvaustilanteissa tehtyjen, havaintopäiväkirjaan kirjattujen huomioiden perusteella.
Digitarina osoittautui toimivaksi työmenetelmäksi varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Työntekijät ja asiakkaat kokivat, että menetelmää voi käyttää Ensikoti Pinjan kaltaisessa toimintaympäristössä. Menetelmän avulla onnistuttiin tuomaan näkyväksi arjessa tapahtuvia onnistumisia varhaisessa vuorovaikutuksessa, jonka erityisesti asiakkaat kokivat tärkeäksi. Arjen merkitys koettiin vahvana ja nähtiin, että juuri arjen ilon lisääminen on se, mitä monesti haastavaan ja uuvuttavaan arkeen kaivattiin. Työntekijät kokivat, että he voivat jatkossakin käyttää menetelmää omassa työssään omaohjaajina.
Asiasanat: työmenetelmän kehittäminen lastensuojelulaitoksessa, varhainen vuorovaikutus, tarinallisuus