Ruokapalvelun laadullinen kehittäminen : Kalajoen kaupungin ruokapalvelu
Peltola, Tarja (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Peltola, Tarja
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514221
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Kalajoen kaupungin ruokapalvelujen toimeksiannosta ruokapalvelutuotteiden laatuun vaikuttavat tekijät. Tutkimus kohdistettiin mahdollisiin haasteisiin siirryttäessä sähköiseen keittiöohjelmaohjaukseen ruokapalvelun tuotannossa, joka korvaisi perinteisen manuaalisen ohjauksen keittiötyössä. Millaisia vaatimuksia on sähköisessä tiedonhallinnassa laitteiden, henkilöstön ja tilaajan kannalta?
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teoriaosuudessa avattiin julkisen sektorin ruokapalveluille kohdistuvat valtio- ja kuntavaatimukset. Teoriaosassa käsiteltiin laadukkaan palvelun tuottaminen, jossa huomioidaan ruokapalveluasiakas ja heidän mahdollisuus tehdä päivittäin tietoisia, terveyttä edistäviä valintoja. Tavoitteiden ja haasteiden tunnistamisella haluttiin varmistaa laadun kehittäminen vastaamaan ruokapalvelujen lakisääteisiä ja toiminnallisia laatuvaatimuksia. Teoriaosuudessa kerrottiin ammattikeittiöille tarkoitetuista IT-järjestelmistä, joilla ohjataan ja valvotaan ruokatuotantoa sekä tilaus- ja asiakastietojen käsittelyä.
Tutkimus osoitti, että keittiöhenkilöstön ATK-taitojen kehittäminen on ensi sijalla IT-järjestelmän toimintojen kannalta. Nykyinen tietojen moninkertainen kirjaaminen koettiin aikaa vieväksi. Asiakaspuolen haastattelussa selvitettiin kotiin annettavia palveluja, joihin sisältyy ateriapalvelu. Selvitys kohdistui kotihoidon resursseihin ja valmiuksiin toimia sähköisen tiedonhallinnan pohjalta. Tässä kohdassa esille nousi moniammatillinen yhteistyö, asiakkaiden tarpeet, esimerkkinä ikäihmisen ravitsemustietouden merkityksen tärkeys. ICT-asiantuntijahaastattelussa käsiteltiin keittiöohjelman sopivuutta käytössä oleviin muihin käyttöjärjestelmiin sekä konekantatarve keskuskeittiömallin suunnittelussa.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teoriaosuudessa avattiin julkisen sektorin ruokapalveluille kohdistuvat valtio- ja kuntavaatimukset. Teoriaosassa käsiteltiin laadukkaan palvelun tuottaminen, jossa huomioidaan ruokapalveluasiakas ja heidän mahdollisuus tehdä päivittäin tietoisia, terveyttä edistäviä valintoja. Tavoitteiden ja haasteiden tunnistamisella haluttiin varmistaa laadun kehittäminen vastaamaan ruokapalvelujen lakisääteisiä ja toiminnallisia laatuvaatimuksia. Teoriaosuudessa kerrottiin ammattikeittiöille tarkoitetuista IT-järjestelmistä, joilla ohjataan ja valvotaan ruokatuotantoa sekä tilaus- ja asiakastietojen käsittelyä.
Tutkimus osoitti, että keittiöhenkilöstön ATK-taitojen kehittäminen on ensi sijalla IT-järjestelmän toimintojen kannalta. Nykyinen tietojen moninkertainen kirjaaminen koettiin aikaa vieväksi. Asiakaspuolen haastattelussa selvitettiin kotiin annettavia palveluja, joihin sisältyy ateriapalvelu. Selvitys kohdistui kotihoidon resursseihin ja valmiuksiin toimia sähköisen tiedonhallinnan pohjalta. Tässä kohdassa esille nousi moniammatillinen yhteistyö, asiakkaiden tarpeet, esimerkkinä ikäihmisen ravitsemustietouden merkityksen tärkeys. ICT-asiantuntijahaastattelussa käsiteltiin keittiöohjelman sopivuutta käytössä oleviin muihin käyttöjärjestelmiin sekä konekantatarve keskuskeittiömallin suunnittelussa.