Ergonomisten työvuorojen vaikutukset työhyvinvointiin hoitotyössä
Jylhä, Tuija; Jalkanen, Marketta; Niskala, Sanna (2014)
Jylhä, Tuija
Jalkanen, Marketta
Niskala, Sanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514214
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä oli ensinnä kuvata, miten terveyskeskussairaalan henkilökunta koki ergonomisen työvuorosuunnittelun vaikuttavan työhyvinvointiinsa. Toiseksi selvitettiin, mitkä seikat ergonomisissa työvuoroissa parhaiten tukivat työhyvinvointia. Kolmantena tutkimustehtävänä kuvasimme ergonomiseen työvuorokokeiluun osallistuneiden esille tuomia vuorotyön haittavaikutuksia.
Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tietoa Muuramen terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalta ergonomisten työvuorokokeilun vaikutuksista työhyvinvointiin. Muuramen terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnasta kymmenen vapaaehtoista henkilöä osallistui ergonomisesti suunniteltujen työvuorojen kokeiluun käytännössä. Työvuorokokeilu kesti 21 viikkoa, jonka jälkeen kyselylomakkeiden avulla koeryhmältä kerättiin kokemusperäistä tietoa ergonomisten työvuorojen vaikutuksista työhyvinvointiin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli kaksi avointa kysymystä.
Ergonomisesti suunniteltu työvuoromalli on yksi keino helpottaa vuorotyön rasituksia. Ergonomisen työvuoromallin ajatuksena on saada pidennettyä työvuorojen väliin jäävää vapaa-aikaa, niin että työn aiheuttamasta rasituksesta palautuisi mahdollisimman hyvin. Ergonominen työvuoromalli on ajatuksena hyvä, kun sen lähtökohtana on työntekijän jaksamisen tukeminen. Kolmivuorotyö asettaa monenlaisia haasteita tekijälleen. Vuorotyön tekijän elimistön olisi sopeuduttava niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin vaihteleviin työaikoihin. Vuorotyöhaittojen tiedostaminen on tärkeää, jotta työntekijällä on mahdollisuus puuttua ja ehkäistä eri tutkimusten pohjalta jo havaittuja haittavaikutuksia.
Tutkimuksemme pohjalta todettiin ergonomisten työvuorojen vaikuttavan työhyvinvointiin. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että kaksi peräkkäistä vapaapäivää tukivat työhyvinvointia. Ergonomiseen työvuorosuunnitteluun oltiin tutkimuksen mukaan melko tyytyväisiä. Tutkimuksessamme yli puolet vastaajista koki vapaa-ajan lisääntyneen. Unen laatu parani puolella vastaajista ergonomisen työvuorosuunnittelun aikana. Huonona puolena ergonomisessa työvuorosuunnittelussa koettiin vapaapäiviltä/lomilta aamuvuoroon tulo tai iltavuorosta vapaapäiville/lomille jääminen.
Yhteenvetona todetaan vuorotyön asettavan haasteita yhteiskunnalle sen terveydellisten haittavaikutusten vuoksi. Väestön ikärakenne ja suurien ikäluokkien eläköityminen lähivuosikymmeninä asettaa ikääntyville vuorotyöntekijöille haasteita työssä jaksamiselle.
Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä tietoa Muuramen terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalta ergonomisten työvuorokokeilun vaikutuksista työhyvinvointiin. Muuramen terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnasta kymmenen vapaaehtoista henkilöä osallistui ergonomisesti suunniteltujen työvuorojen kokeiluun käytännössä. Työvuorokokeilu kesti 21 viikkoa, jonka jälkeen kyselylomakkeiden avulla koeryhmältä kerättiin kokemusperäistä tietoa ergonomisten työvuorojen vaikutuksista työhyvinvointiin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli kaksi avointa kysymystä.
Ergonomisesti suunniteltu työvuoromalli on yksi keino helpottaa vuorotyön rasituksia. Ergonomisen työvuoromallin ajatuksena on saada pidennettyä työvuorojen väliin jäävää vapaa-aikaa, niin että työn aiheuttamasta rasituksesta palautuisi mahdollisimman hyvin. Ergonominen työvuoromalli on ajatuksena hyvä, kun sen lähtökohtana on työntekijän jaksamisen tukeminen. Kolmivuorotyö asettaa monenlaisia haasteita tekijälleen. Vuorotyön tekijän elimistön olisi sopeuduttava niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin vaihteleviin työaikoihin. Vuorotyöhaittojen tiedostaminen on tärkeää, jotta työntekijällä on mahdollisuus puuttua ja ehkäistä eri tutkimusten pohjalta jo havaittuja haittavaikutuksia.
Tutkimuksemme pohjalta todettiin ergonomisten työvuorojen vaikuttavan työhyvinvointiin. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että kaksi peräkkäistä vapaapäivää tukivat työhyvinvointia. Ergonomiseen työvuorosuunnitteluun oltiin tutkimuksen mukaan melko tyytyväisiä. Tutkimuksessamme yli puolet vastaajista koki vapaa-ajan lisääntyneen. Unen laatu parani puolella vastaajista ergonomisen työvuorosuunnittelun aikana. Huonona puolena ergonomisessa työvuorosuunnittelussa koettiin vapaapäiviltä/lomilta aamuvuoroon tulo tai iltavuorosta vapaapäiville/lomille jääminen.
Yhteenvetona todetaan vuorotyön asettavan haasteita yhteiskunnalle sen terveydellisten haittavaikutusten vuoksi. Väestön ikärakenne ja suurien ikäluokkien eläköityminen lähivuosikymmeninä asettaa ikääntyville vuorotyöntekijöille haasteita työssä jaksamiselle.