Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Mitä keinoja käyttämällä mielenterveyskuntoutuja motivoituu omaan terveyden edistämiseen? : Kuntoutujan näkökulma
Sikanen, Tanja; Tolppanen, Satu (2014)
Sikanen, Tanja
Tolppanen, Satu
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091513984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091513984
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Sikanen, Tanja ja Tolppanen, Satu. Mitä keinoja käyttämällä mielenterveyskuntoutuja motivoituu omaan terveyden edistämiseen? Kuntoutujan näkökulma. Pieksämäki, syksy 2014, 52 s., 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien kokemuksia ja näkemyksiä terveydestä sekä hyvinvoinnista. Lisäksi tutkimuksemme selvittää, minkälaisia keinoja mielenterveyskuntoutujilla on käytössä oman terveyden edistämisessä ja kuinka motivaatio terveyden edistämiseen syntyy henkilökohtaisella tasolla. Terveyden edistämisen aihealueista tutkimuksemme käsittelee ravitsemusta, liikuntaa ja unta.
Tehty tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto tutkimusta varten kerättiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin osallistui seitsemän mielenterveyskuntoutujaa, ja heidän haastattelunsa nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan terveys ja hyvinvointi koettiin ihmisen kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi ja tasapainoksi, jota ylläpitävät totutut rutiinit ja sosiaalinen hyväksyntä. Psyykkinen hyvinvointi ja tasapaino oli keskeisin haastattelujen perustella esiin tullut tekijä. Kuntoutujia motivoi esimerkiksi kyky vaikuttaa itse valintoihin. Hyvänolon tunne henkilökohtaisen saavutuksen jälkeen lisäsi myös halua jatkaa toimintaa. Tutkimustulosten mukaan sosiaalisen hyväksynnän tavoittelu, vertaistuki sekä ohjaajilta saatu tuki kannustivat tavoittelemaan terveellisempiä elämäntapoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että mielenterveyskuntoutujan motivaation syntymiseen ovat merkittävässä asemassa hänen oma kokemuksensa siitä, mikä motivoi edistämään omaa terveyttä. Halutessaan mahdollisimman hyvin tukea mielenterveyskuntoutujaa löytämään motivaatio oman terveyden edistämiseen, tulee sairaanhoitajan selvittää kuntoutujan yksilölliset motivaatiotekijät.
Asiasanat: Terveyden edistäminen, motivaatio, mielenterveyskuntoutuja, kvalitatiivinen tutkimus
Sikanen, Tanja ja Tolppanen, Satu. Mitä keinoja käyttämällä mielenterveyskuntoutuja motivoituu omaan terveyden edistämiseen? Kuntoutujan näkökulma. Pieksämäki, syksy 2014, 52 s., 4 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien kokemuksia ja näkemyksiä terveydestä sekä hyvinvoinnista. Lisäksi tutkimuksemme selvittää, minkälaisia keinoja mielenterveyskuntoutujilla on käytössä oman terveyden edistämisessä ja kuinka motivaatio terveyden edistämiseen syntyy henkilökohtaisella tasolla. Terveyden edistämisen aihealueista tutkimuksemme käsittelee ravitsemusta, liikuntaa ja unta.
Tehty tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto tutkimusta varten kerättiin teemahaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluihin osallistui seitsemän mielenterveyskuntoutujaa, ja heidän haastattelunsa nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tulosten mukaan terveys ja hyvinvointi koettiin ihmisen kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi ja tasapainoksi, jota ylläpitävät totutut rutiinit ja sosiaalinen hyväksyntä. Psyykkinen hyvinvointi ja tasapaino oli keskeisin haastattelujen perustella esiin tullut tekijä. Kuntoutujia motivoi esimerkiksi kyky vaikuttaa itse valintoihin. Hyvänolon tunne henkilökohtaisen saavutuksen jälkeen lisäsi myös halua jatkaa toimintaa. Tutkimustulosten mukaan sosiaalisen hyväksynnän tavoittelu, vertaistuki sekä ohjaajilta saatu tuki kannustivat tavoittelemaan terveellisempiä elämäntapoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että mielenterveyskuntoutujan motivaation syntymiseen ovat merkittävässä asemassa hänen oma kokemuksensa siitä, mikä motivoi edistämään omaa terveyttä. Halutessaan mahdollisimman hyvin tukea mielenterveyskuntoutujaa löytämään motivaatio oman terveyden edistämiseen, tulee sairaanhoitajan selvittää kuntoutujan yksilölliset motivaatiotekijät.
Asiasanat: Terveyden edistäminen, motivaatio, mielenterveyskuntoutuja, kvalitatiivinen tutkimus