Efficien Cross-cultural Communication Between South Korea and Finland : Finnish Employee in a Korean Working Environment
Määttänen, Taru (2014)
Määttänen, Taru
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091814073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091814073
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ymmärtää kulttuurienvälistä viestintää työympäristössä, suomalaisten ja eteläkorealaisten työntekijöiden välillä. Opinnäytetyön tavoitteena on ymmärtää kyseisten maiden kulttuureja ja viestintätyylejä ja niitä vertailemalla vähentää mahdollisia haasteita, joita suomalainen työntekijä voi kohdata korealaisessa työympäristössä.
Opinnäytetyön teoreettisessa osassa vertaillaan ensin työelämänarvoja Hofsteden viittä ulottuvuutta mukaillen, jonka jälkeen tarkastellaan kyseisten kulttuurien viestintätyylejä, perustuen Hallin matalan ja korkean kontekstin malliin. Teoreettisen osan viestintätyyli osiossa tarjotaan myös paljon käytännön esimerkkejä, niin verbaalisesta kuin non-verbaalisestakin viestinnästä molemmissa kulttuureissa. Lähteinä teoreettisessa osassa käytettiin pääosin kirjallisuutta liittyen Suomen sekä Etelä-Korean kulttuureihin. Teoreettisessa osassa huomataan, että vaikka Korean ja Suomen välillä on useita kulttuurillisia eroja, joista suurimmat olivat hierarkiaan ja kollektiivisuuteen liittyviä, silti heidän viestintätyyleissä on useita yhtäläisyyksiä, kuten hiljaisuuden käyttäminen kommunikoinnissa sekä tilannetajun tärkeys.
Empiriaosuus keskittyy löytämään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Suomen ja Eteläkorean kulttuureissa ja viestintätyyleissä. Vertailua tehdään suomalaisen työntekijän näkökulmasta, keskittyen korealaiseen työelämäkulttuuriin. Kyseinen osuus koostuu tutkimus löydöksistä, yhteenvedosta sekä suosituksista. Lähteenä empiriaosuudelle toimi kolme haastattelua suomalaisilta, joilla on pitkä kokemus Koreassa elämisestä ja työskentelystä. Kyseiset haastattelut vahvistivat, että vahva hierarkia on haastavimpia asioita suomalaiselle korealaisessa työympäristössä ja paljastivat myös, että loogisen ja rationaalisen ajattelun puuttuminen voi aiheuttaa suomalaisille turhautumisen tunteita. Suositukset suomalaisille työntekijöille korealaisessa työympäristössä sisältävät mm. korkea-arvoisempien kunnioittamisen, kulttuurin opiskelun sekä hyvän ilmapiirin ylläpitämisen kollegoiden kanssa, tilanteesta riippumatta.
Opinnäytetyön teoreettisessa osassa vertaillaan ensin työelämänarvoja Hofsteden viittä ulottuvuutta mukaillen, jonka jälkeen tarkastellaan kyseisten kulttuurien viestintätyylejä, perustuen Hallin matalan ja korkean kontekstin malliin. Teoreettisen osan viestintätyyli osiossa tarjotaan myös paljon käytännön esimerkkejä, niin verbaalisesta kuin non-verbaalisestakin viestinnästä molemmissa kulttuureissa. Lähteinä teoreettisessa osassa käytettiin pääosin kirjallisuutta liittyen Suomen sekä Etelä-Korean kulttuureihin. Teoreettisessa osassa huomataan, että vaikka Korean ja Suomen välillä on useita kulttuurillisia eroja, joista suurimmat olivat hierarkiaan ja kollektiivisuuteen liittyviä, silti heidän viestintätyyleissä on useita yhtäläisyyksiä, kuten hiljaisuuden käyttäminen kommunikoinnissa sekä tilannetajun tärkeys.
Empiriaosuus keskittyy löytämään yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Suomen ja Eteläkorean kulttuureissa ja viestintätyyleissä. Vertailua tehdään suomalaisen työntekijän näkökulmasta, keskittyen korealaiseen työelämäkulttuuriin. Kyseinen osuus koostuu tutkimus löydöksistä, yhteenvedosta sekä suosituksista. Lähteenä empiriaosuudelle toimi kolme haastattelua suomalaisilta, joilla on pitkä kokemus Koreassa elämisestä ja työskentelystä. Kyseiset haastattelut vahvistivat, että vahva hierarkia on haastavimpia asioita suomalaiselle korealaisessa työympäristössä ja paljastivat myös, että loogisen ja rationaalisen ajattelun puuttuminen voi aiheuttaa suomalaisille turhautumisen tunteita. Suositukset suomalaisille työntekijöille korealaisessa työympäristössä sisältävät mm. korkea-arvoisempien kunnioittamisen, kulttuurin opiskelun sekä hyvän ilmapiirin ylläpitämisen kollegoiden kanssa, tilanteesta riippumatta.