Turvallisuusalan perustutkinnon uudet valintakoekriteerit
Koskela, Tomi (2014)
Koskela, Tomi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090913836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090913836
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Länsi-Uudenmaan Ammattiopiston tilaamana, osana opetushallituksen ’pääsy- ja soveltuvuuskokeiden valtakunnallinen yhdenmukaistaminen’ -kehittämishankkeen pilotointivaiheen raportointia. Työn tavoitteena oli selvittää yhtenäistyvien valintakoekäytäntöjen soveltuvuutta turvallisuusalalle koulutuksentarjoajan näkökulmasta. Soveltuvuutta arvioitiin niin kokeessa mitattavien asioiden kuin niihin kohdistuvien arvostelukriteerien osalta, verraten opetushallituksen, koulutuksentarjoajan ja työelämän edustajien näkemyksiä alalle soveltuvista henkilöistä.
Työ toteutettiin kehittämistyönä, jonka keskiössä oli kevään 2014 yhteishaku valintakokeineen. Keskeisiä menetelmiä olivat työelämän edustajien haastattelututkimus, valintakoeprosessin suunnittelu- ja toteutusvaiheiden havainnointi sekä vertailuanalyysi opetushallituksen muodostamien pääsykoeaihioiden ja aikaisempien käytäntöjen välillä. Tutkimustyö eteni lineaarisesti ohjeidenmukaisten pääsykokeiden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta suorituksen arviointiin ja raportointiin.
Lopputuloksien avulla voidaan perustellusti nostaa esiin epäkohtia turvallisuusalan perustutkinnolle asetetuista soveltuvuusvaatimuksista ja kriteereistä näiden mittaamiseen. Tutkimus osoittaa, että työelämän ja opetushallituksen näkemykset alalle soveltuvasta henkilöstä eivät täysin kohtaa. Tulokset antavat syytä kyseenalaistaa mitattaviksi asioiksi valittuja ominaisuuksia sekä niiden arvostelukriteeristöä. Toimeksiantajalla oli kehittämistyön aikana hankaluuksia mukautua uusiin, entistä väljempiin valintamenettelyihin. Pääosa havaituista epäkohdista olisi ratkaistavissa sisällyttämällä myös turvallisuusala opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja (SORA) etsivän lainsäädännön piiriin, mikä mahdollistaisi entistä laajemman soveltuvuuden testauksen opiskelijan sisäänottovaiheessa.
Työstä syntyneitä johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia käytettiin runkona kevään 2014 pilotointihankkeen raportoinnille, jotta havaitut epäkohdat voitaisiin tuoda myös opetushallituksen tietoon ennen kokeen valtakunnallistamista.
Työ toteutettiin kehittämistyönä, jonka keskiössä oli kevään 2014 yhteishaku valintakokeineen. Keskeisiä menetelmiä olivat työelämän edustajien haastattelututkimus, valintakoeprosessin suunnittelu- ja toteutusvaiheiden havainnointi sekä vertailuanalyysi opetushallituksen muodostamien pääsykoeaihioiden ja aikaisempien käytäntöjen välillä. Tutkimustyö eteni lineaarisesti ohjeidenmukaisten pääsykokeiden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta suorituksen arviointiin ja raportointiin.
Lopputuloksien avulla voidaan perustellusti nostaa esiin epäkohtia turvallisuusalan perustutkinnolle asetetuista soveltuvuusvaatimuksista ja kriteereistä näiden mittaamiseen. Tutkimus osoittaa, että työelämän ja opetushallituksen näkemykset alalle soveltuvasta henkilöstä eivät täysin kohtaa. Tulokset antavat syytä kyseenalaistaa mitattaviksi asioiksi valittuja ominaisuuksia sekä niiden arvostelukriteeristöä. Toimeksiantajalla oli kehittämistyön aikana hankaluuksia mukautua uusiin, entistä väljempiin valintamenettelyihin. Pääosa havaituista epäkohdista olisi ratkaistavissa sisällyttämällä myös turvallisuusala opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja (SORA) etsivän lainsäädännön piiriin, mikä mahdollistaisi entistä laajemman soveltuvuuden testauksen opiskelijan sisäänottovaiheessa.
Työstä syntyneitä johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia käytettiin runkona kevään 2014 pilotointihankkeen raportoinnille, jotta havaitut epäkohdat voitaisiin tuoda myös opetushallituksen tietoon ennen kokeen valtakunnallistamista.