Keskivartalon hallinnan harjoittaminen Pilates-tyyppisellä harjoittelulla
Outinen, Tuomas; Heinola, Hanna-Liisi; Korpelainen, Heidi (2014)
Outinen, Tuomas
Heinola, Hanna-Liisi
Korpelainen, Heidi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100914593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100914593
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksan viikon Pilates-tyyppisen harjoittelun vaikutuksia työikäisten keskivartalon hallintaan. Tutkimuksen koehenkilöt olivat eteläkarjalaisia työikäisiä (N=5). Koehenkilöistä neljä on naisia ja yksi mies (34 – 54-vuotiaita, keski-ikä 44).
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Mittareina käytettiin maksimaalisen sisään- ja uloshengityksen välistä eroa rintakehän liikelaajuudessa, lanneselän liikekontrollitestistöä, Stabilizeria, kahden alaraajan laskua, staattista kylkinojapitoa, selän staattista pitoa sekä strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimus koostui kahtena eri päivänä suoritetuista alku- ja loppumittauksista sekä mittausten välissä suoritetusta kahdeksan viikon interventiosta. Ennen loppumittausta koehenkilöt vastasivat strukturoituun kyselylomakkeeseen.
Tulokset analysoitiin IBM SPSS 21.0 -ohjelmistolla. Tulosten mukaan lanneselän liikekontrolli parani alku- ja loppumittausten välillä 32 % (p<0,05) sekä vasemman puolen staattinen kylkinojapito lisääntyi 28 % (p<0,05). Myös staattisten kylkinojapitojen puolierot vähenivät 21 % (p<0,05). Muihin testeihin ei harjoittelulla ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että kahdeksan viikon Pilates-tyyppisellä harjoittelulla voidaan lisätä lanneselän liikekontrollia sekä staattista asennonhallintaa kylkinojapidossa ja niiden puolierojen vähentämistä. Tuloksiin pitää kuitenkin suhtautua varauksellisesti, sillä ilman kontrolliryhmää tutkimus ei kerro, kuinka paljon oppiminen vaikutti tuloksiin loppumittauksissa.
Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat Pilates-harjoittelun vaikutus välilevyn pullistuman konservatiiviseen hoitoon ja muihin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä Pilates-harjoittelun vaikutus keskivartalon hallintaan yhdistettynä muiden hoitomuotojen kanssa. Lisäksi voitaisiin tutkia Pilates-harjoittelun vaikutusta pre- tai postoperatiivisena kuntoutusmuotona.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus. Mittareina käytettiin maksimaalisen sisään- ja uloshengityksen välistä eroa rintakehän liikelaajuudessa, lanneselän liikekontrollitestistöä, Stabilizeria, kahden alaraajan laskua, staattista kylkinojapitoa, selän staattista pitoa sekä strukturoitua kyselylomaketta. Tutkimus koostui kahtena eri päivänä suoritetuista alku- ja loppumittauksista sekä mittausten välissä suoritetusta kahdeksan viikon interventiosta. Ennen loppumittausta koehenkilöt vastasivat strukturoituun kyselylomakkeeseen.
Tulokset analysoitiin IBM SPSS 21.0 -ohjelmistolla. Tulosten mukaan lanneselän liikekontrolli parani alku- ja loppumittausten välillä 32 % (p<0,05) sekä vasemman puolen staattinen kylkinojapito lisääntyi 28 % (p<0,05). Myös staattisten kylkinojapitojen puolierot vähenivät 21 % (p<0,05). Muihin testeihin ei harjoittelulla ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Tulokset antavat viitteitä siitä, että kahdeksan viikon Pilates-tyyppisellä harjoittelulla voidaan lisätä lanneselän liikekontrollia sekä staattista asennonhallintaa kylkinojapidossa ja niiden puolierojen vähentämistä. Tuloksiin pitää kuitenkin suhtautua varauksellisesti, sillä ilman kontrolliryhmää tutkimus ei kerro, kuinka paljon oppiminen vaikutti tuloksiin loppumittauksissa.
Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat Pilates-harjoittelun vaikutus välilevyn pullistuman konservatiiviseen hoitoon ja muihin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä Pilates-harjoittelun vaikutus keskivartalon hallintaan yhdistettynä muiden hoitomuotojen kanssa. Lisäksi voitaisiin tutkia Pilates-harjoittelun vaikutusta pre- tai postoperatiivisena kuntoutusmuotona.