CorusCardio-sydänkuntoutuksen subjektiivinen vaikuttavuus
Pasila, Maarit (2014)
Pasila, Maarit
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514218
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli CorusCardio-sydänkuntoutuksen subjektiivisen vaikuttavuuden mittaaminen Porissa toimivan PDL-Palvelut Oy:n / Diavireen kuntoutusasiakkailta. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, miten kuntoutus on vaikuttanut osallistujien fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tätä tutkittiin aiempana opinnäytetyönä laaditun kuntoutuksen subjektiivisen vaikuttavuusmittarin avulla. Samalla selvitettiin, miten toimiva ko. vaikuttavuusmittari eli kyselylomake on tähän tarkoitukseen. Lomaketta verrattiin kirjallisuudessa mainittuihin hyvän kyselylomakkeen kriteereihin.
Kyselylomake annettiin 20 asiakkaalle, jotka olivat käyneet CorusCardio-kuntoutuksessa vähintään kolmen (3) kuukauden ajan. Vastaus saatiin 11 asiakkaalta, jolloin vastausprosentiksi tuli 55. Vastausten mukaan CorusCardio-kuntoutuksen vaikutus vastaajien terveydentilaan, fyysiseen aktiivisuuteen, ruokavalioon ja liikunnan pelkoon oli positiivinen. Sosiaaliseen elämään kuntoutuksen ei koeta merkittävästi vaikuttaneen.
Vaikuttavuusmittarin kysymykset olivat sisällöltään ja muotoilultaan toimivia. Kysymyksiä olisi voinut kuitenkin olla enemmän esimerkiksi kuntoutuksen vaikutuksesta osallistujien psyykkiseen hyvinvointiin, arkielämään, kipuihin ja työntekoon. Jatkossa on syytä miettiä myös kyselylomakkeen jakelutapaan ja vastaajien motivoimiseen liittyviä seikkoja vastausaktiivisuuden parantamiseksi.
Kyselylomake annettiin 20 asiakkaalle, jotka olivat käyneet CorusCardio-kuntoutuksessa vähintään kolmen (3) kuukauden ajan. Vastaus saatiin 11 asiakkaalta, jolloin vastausprosentiksi tuli 55. Vastausten mukaan CorusCardio-kuntoutuksen vaikutus vastaajien terveydentilaan, fyysiseen aktiivisuuteen, ruokavalioon ja liikunnan pelkoon oli positiivinen. Sosiaaliseen elämään kuntoutuksen ei koeta merkittävästi vaikuttaneen.
Vaikuttavuusmittarin kysymykset olivat sisällöltään ja muotoilultaan toimivia. Kysymyksiä olisi voinut kuitenkin olla enemmän esimerkiksi kuntoutuksen vaikutuksesta osallistujien psyykkiseen hyvinvointiin, arkielämään, kipuihin ja työntekoon. Jatkossa on syytä miettiä myös kyselylomakkeen jakelutapaan ja vastaajien motivoimiseen liittyviä seikkoja vastausaktiivisuuden parantamiseksi.