Savonia-ammattikorkeakoulun laboratorioiden riskien arviointimenetelmän kehittäminen ja pilotointi kiviaineslaboratorioon
Riihimäki, Laura (2014)
Riihimäki, Laura
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014843
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014843
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimiva riskien arviointimenetelmä, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää Savonia-ammattikorkeakoulun eri laboratorioissa. Menetelmän toimivuutta testattiin kiviaineslaboratorioon. Laboratoriossa ei ole aiemmin tehty työturvallisuusriskien kartoitusta, joten nyt se oli tarpeellista tehdä. Laboratorioon on tulossa remontti, joka tulee parantamaan työskentelyolosuhteita huomattavasti. Savonia-ammattikorkeakoulun yhdyskuntatekniikan laboratoriossa tehdään asiakkaiden tilauksesta kiviaines-, asfalttimassa- sekä geoteknisiä tutkimuksia.
Työ toteutettiin Riski Arvi -riskienhallintatyökalua apuna käyttäen, jossa lisäksi käytettiin vaarojen tunnistamislistoja. Laboratoriossa otettiin huomioon vain fysikaaliset ja kemialliset vaaratekijät, jotta insinöörityöstä ei olisi tullut liian laajaa. Tunnistetut vaaratekijät arvioitiin valmiin riskimatriisin avulla. Riskin suuruus määritti toimenpiteet riskeille. Riskin suuruuden ollessa pienempi kuin kolmannen tason riski, erityisiä toimenpiteitä ei vaadittu.
Riskien arvioinnilla havaittiin laboratoriossa esiintyvät riskit ajoissa, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Riskien arvioinnin tulokset antoivat tietoa laboratorion yleisimmistä riskeistä, joiden avulla voidaan vastaisuudessa parantaa työskentelyolosuhteita entisestään. Tuloksia voidaan hyödyntää myös laboratoriossa ohjattavien opiskelijoiden työturvallisuuden parantamiseen, sillä suurten oppilasryhmien ohjaaminen kerrallaan voi olla haastavaa. Tämänkin takia laboratorion työturvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Työ toteutettiin Riski Arvi -riskienhallintatyökalua apuna käyttäen, jossa lisäksi käytettiin vaarojen tunnistamislistoja. Laboratoriossa otettiin huomioon vain fysikaaliset ja kemialliset vaaratekijät, jotta insinöörityöstä ei olisi tullut liian laajaa. Tunnistetut vaaratekijät arvioitiin valmiin riskimatriisin avulla. Riskin suuruus määritti toimenpiteet riskeille. Riskin suuruuden ollessa pienempi kuin kolmannen tason riski, erityisiä toimenpiteitä ei vaadittu.
Riskien arvioinnilla havaittiin laboratoriossa esiintyvät riskit ajoissa, ennen kuin vahinkoja pääsee tapahtumaan. Riskien arvioinnin tulokset antoivat tietoa laboratorion yleisimmistä riskeistä, joiden avulla voidaan vastaisuudessa parantaa työskentelyolosuhteita entisestään. Tuloksia voidaan hyödyntää myös laboratoriossa ohjattavien opiskelijoiden työturvallisuuden parantamiseen, sillä suurten oppilasryhmien ohjaaminen kerrallaan voi olla haastavaa. Tämänkin takia laboratorion työturvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.