Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Pietarin suomalaisen päiväkodin vanhempien osallisuus yksikön varhaiskasvatussuunnitelman kehittämisessä
Elizarov, Kirsi (2014)
Elizarov, Kirsi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102114866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102114866
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pietarin Suomalaisen Päiväkotiyhdistyksen lasten vanhempien ajatuksia päiväkodin toiminnasta ja sen kehittämisestä. Näitä ajatuksia on tarkoitus käyttää apuna päiväkodin yksikön varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä. Opinnäytetyön avulla pyrittiin myös vahvistamaan vanhempien ja varhaiskasvattajien välistä kasvatuskumppanuutta tuomalla vanhempien äänet paremmin kuuluviin.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin vanhemmille sähköpostitse keväällä 2014. Kyselyyn tuli yhteensä yhdeksän vastausta, mikä oli silloiseen päiväkodissa olevien lasten vanhempien määrään verrattuna hyvä.
Tutkimus osoitti, että päiväkodin vanhemmat olivat melko tyytyväisiä tämänhetkiseen päiväkodin toimintaan. Kiitosta saivat esimerkiksi päiväkodin perushoito, rutiinit sekä musiikkituokiot. Vanhemmilla oli kuitenkin selvästi myös kehittämistoiveita, jotka liittyivät muun muassa päiväkodin ulkoilumahdollisuuksiin, lasten yhdenvertaisuuteen sekä suomen kielen käytön lisäämiseen. Kasvatuskumppanuus koettiin kokonaisuudessaan toimivaksi tässä kyseisessä päiväkodissa, ja vanhempien sekä päiväkodin välillä oli selvästi havaittavissa yhteisöllisyyttä. Kuitenkin kasvatuskumppanuutta voidaan vahvistaa ja pitää yllä vielä enemmän, ja onkin oleellista, että vanhemmat ja päiväkodin työntekijät pyrkivät toimimaan vastaisuudessakin tiiviisti, toistensa ajatukset huomioon ottaen. Molempien tahojen yhdistetty asiantuntijuus lapsen varhaiskasvatuksesta luo jo merkittävää perustaa lapsen hyvinvoinnille.
Jatkotutkimusta ajatellen päiväkodilla voitaisiin tehdä tarkempaa kyselyä siitä, millä tavoin esimerkiksi päiväkodin ulkoilumahdollisuuksia voitaisiin parantaa, sillä tämän tutkimuksen perusteella voisi päätellä, että vanhemmilla voisi olla tarjota ideoita asian ratkaisemiseen. Myös myöhemmin voisi olla mielenkiintoista tehdä jatkokysely siitä, onko kehitettäviä asioita ryhdytty viemään eteenpäin ja onko kasvatuskumppanuus vahvistunut vanhempien toiveiden huomioinnin myötä.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin vanhemmille sähköpostitse keväällä 2014. Kyselyyn tuli yhteensä yhdeksän vastausta, mikä oli silloiseen päiväkodissa olevien lasten vanhempien määrään verrattuna hyvä.
Tutkimus osoitti, että päiväkodin vanhemmat olivat melko tyytyväisiä tämänhetkiseen päiväkodin toimintaan. Kiitosta saivat esimerkiksi päiväkodin perushoito, rutiinit sekä musiikkituokiot. Vanhemmilla oli kuitenkin selvästi myös kehittämistoiveita, jotka liittyivät muun muassa päiväkodin ulkoilumahdollisuuksiin, lasten yhdenvertaisuuteen sekä suomen kielen käytön lisäämiseen. Kasvatuskumppanuus koettiin kokonaisuudessaan toimivaksi tässä kyseisessä päiväkodissa, ja vanhempien sekä päiväkodin välillä oli selvästi havaittavissa yhteisöllisyyttä. Kuitenkin kasvatuskumppanuutta voidaan vahvistaa ja pitää yllä vielä enemmän, ja onkin oleellista, että vanhemmat ja päiväkodin työntekijät pyrkivät toimimaan vastaisuudessakin tiiviisti, toistensa ajatukset huomioon ottaen. Molempien tahojen yhdistetty asiantuntijuus lapsen varhaiskasvatuksesta luo jo merkittävää perustaa lapsen hyvinvoinnille.
Jatkotutkimusta ajatellen päiväkodilla voitaisiin tehdä tarkempaa kyselyä siitä, millä tavoin esimerkiksi päiväkodin ulkoilumahdollisuuksia voitaisiin parantaa, sillä tämän tutkimuksen perusteella voisi päätellä, että vanhemmilla voisi olla tarjota ideoita asian ratkaisemiseen. Myös myöhemmin voisi olla mielenkiintoista tehdä jatkokysely siitä, onko kehitettäviä asioita ryhdytty viemään eteenpäin ja onko kasvatuskumppanuus vahvistunut vanhempien toiveiden huomioinnin myötä.