Etuuskäsittelyn ja sosiaaliohjauksen esimiesten välisen yhteistyön kehittäminen
Trast, Sanna (2014)
Trast, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102314898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102314898
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää ja tuoda esille Helsingin sosiaalija terveysvirastossa toimivien kahden eri ammattiryhmän, etuuskäsittelijöiden ja sosiaaliohjaajien esimiesten välistä yhteistyötä edistäviä ja hankaloittavia seikkoja uudessa organisaatiossa. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää joko suoraan tai soveltuvin osin etuuskäsittelyn ja sosiaaliohjauksen esimiestyön kehittämisessä.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmin, koska sen haluttiin olevan mahdollisimman käytännönläheinen sekä tuovan esille konkreettisesti näiden kahden eri ammattiryhmän esimiesten omia näkemyksiä päivittäisessä työssä esiintyvistä yhteistyötä edistävistä ja hankaloittavista seikoista. Työn aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kuutta etuuskäsittelyn ja sosiaaliohjauksen esimiehiä puolistukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin kesällä 2014. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Aineiston perusteella esimiehet näkivät yhteistyötä edistävinä seikkoina mm. esimiesten välinen arvostuksen sekä luottamuksen, joita vahvisti omalta osaltaan heidän pitkä yhteinen työhistoriansa. Organisaatiomuutoksen toivottiin kirkastavan myös ammattiryhmien omia rooleja sekä tehtäviä, jolloin esimiesten olisi mahdollista keskittyä vain yhden
ammattiryhmänsä johtamiseen. Toisaalta etuuskäsittelyn esimiesten huolena nousi oman ammattitaidon käytön kaventuminen päivittäisessä työssä, kun taas sosiaaliohjauksen esimiesten huolena nousi lisääntyvä toimeentulotukipainotteisuus. Lisäksi esimiestyötä hankaloittavana asiana nähtiin mm. uuden organisaatiorakenteen aiheuttama työn monimutkaisuus ja päätöksenteon kaukaisuus sekä ns. etälähiesimiehisyys.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimiestyön tukemisessa sekä kehittämisessä tärkeänä asioina pidetään molempien ammattiryhmien yhteisiä kehittämispäiviä, joissa tulisi keskustella ja sopia yhteisesti mm. toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista, sisäisten ohjeiden tulkinnoista, yhteisistä toimintatavoista jne. Lisäksi esimiesten työssäjaksamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota esim. mahdollistamalla säännöllinen työnohjaus sekä niiden tiimien fyysinen yhdistäminen, jotka ovat sijoitettuna useampaan palvelupisteeseen.
Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksen menetelmin, koska sen haluttiin olevan mahdollisimman käytännönläheinen sekä tuovan esille konkreettisesti näiden kahden eri ammattiryhmän esimiesten omia näkemyksiä päivittäisessä työssä esiintyvistä yhteistyötä edistävistä ja hankaloittavista seikoista. Työn aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kuutta etuuskäsittelyn ja sosiaaliohjauksen esimiehiä puolistukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastattelut toteutettiin kesällä 2014. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti.
Aineiston perusteella esimiehet näkivät yhteistyötä edistävinä seikkoina mm. esimiesten välinen arvostuksen sekä luottamuksen, joita vahvisti omalta osaltaan heidän pitkä yhteinen työhistoriansa. Organisaatiomuutoksen toivottiin kirkastavan myös ammattiryhmien omia rooleja sekä tehtäviä, jolloin esimiesten olisi mahdollista keskittyä vain yhden
ammattiryhmänsä johtamiseen. Toisaalta etuuskäsittelyn esimiesten huolena nousi oman ammattitaidon käytön kaventuminen päivittäisessä työssä, kun taas sosiaaliohjauksen esimiesten huolena nousi lisääntyvä toimeentulotukipainotteisuus. Lisäksi esimiestyötä hankaloittavana asiana nähtiin mm. uuden organisaatiorakenteen aiheuttama työn monimutkaisuus ja päätöksenteon kaukaisuus sekä ns. etälähiesimiehisyys.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimiestyön tukemisessa sekä kehittämisessä tärkeänä asioina pidetään molempien ammattiryhmien yhteisiä kehittämispäiviä, joissa tulisi keskustella ja sopia yhteisesti mm. toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista, sisäisten ohjeiden tulkinnoista, yhteisistä toimintatavoista jne. Lisäksi esimiesten työssäjaksamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota esim. mahdollistamalla säännöllinen työnohjaus sekä niiden tiimien fyysinen yhdistäminen, jotka ovat sijoitettuna useampaan palvelupisteeseen.