Neurologisesti vammaisen tai kehitysvammaisen nuoren mahdollisuus palkata vapaa-ajan avustaja : Integroitu kirjallisuuskatsaus
Söderlund, Pia (2014)
Söderlund, Pia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014092514191
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta, jota toteutettiin vuosina 2011 - 2014. Pumppu-hanke oli eri maakuntien välinen teemahanke, joka pyrki edistämään ja kehittämään kansalaislähtöisiä hyvinvointipalveluita neljän maakunnan alueella. Laurea Pumppu-osahankkeen kohderyhmänä olivat neurologisesti vammaiset lapset ja nuoret perheineen Länsi-Uudellamaalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla neurologisesti vammaisen tai kehitysvammaisen nuoren mahdollisuuksia palkata vapaa-ajan avustaja.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä integroitua kirjallisuuskatsausta, joka on kirjallisuuskatsauksen muodoista monipuolisin. Se ei rajaa käytettyä tutkimusaineistoa kovin tarkasti ja on salliva. Tiedonhaku tehtiin suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi eri hakutermeillä. Haun tuloksena tutkimukseen valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista kotimaisia oli kuusi ja ulkomaisia kolme. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan kaikissa Pohjoismaissa on käytössä henkilökohtainen avustajajärjestelmä. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat maiden välillä. Suomessa henkilökohtainen avustaja on ollut subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille vasta vuodesta 2009. Henkilökohtaisen avustajan lisäksi omaiset toimivat usein avustajina. Joissakin kunnissa on käytössä kunnallinen vammaisavustajapalvelu. Lisäksi kunta voi ostaa avustajapalveluita ostopalveluna tai myöntää asiakkaalle palvelusetelin. Ruotsissa ei palvelusetelikäytäntöä ole. Siellä vammaisjärjestöt hoitavat joko osittain tai kokonaan avustajan työsuhdeasiat asiakkaan tahdosta riippuen. USA:ssa vain joissakin paikoissa on henkilökohtainen avustajajärjestelmä, yleisin tapa on maksaa vammaiselle rahallinen korvaus.
Nuorten kokemuksia työnantajina on tutkittu vähän. Tutkimustuloksista kävi ilmi työnantajuuteen liittyvät epäkohdat kuten epävarmuus ja tiedonsaannin vaikeus. Hyvinä puolina todettiin itsemääräämisoikeus ja oma päätösvalta. Moni nuori koki vanhempien luona asumisen pakolliseksi riittävän avun saannin takia. Palveluasumista pidettiin hyvänä oman rauhan takia, mutta avunsaanti oli sidottu henkilökunnan aikatauluihin. Nuorten yleisin harrastus oli TV:n katselu ja tietokoneella pelaaminen. Harrastusmahdollisuuksiin vaikuttivat myönnetyt avustajatunnit, asuinympäristö ja asuinpaikkakunta.
Suomeen tarvitaan tasa-arvoisia ja yhteneviä käytäntöjä vammaisille. Nuorelle oikeaan aikaan annettu tuki on erityisen tärkeää itsenäisen elämän saavuttamiseksi. Aiheesta kaivataan lisää tutkimusta.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä integroitua kirjallisuuskatsausta, joka on kirjallisuuskatsauksen muodoista monipuolisin. Se ei rajaa käytettyä tutkimusaineistoa kovin tarkasti ja on salliva. Tiedonhaku tehtiin suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi eri hakutermeillä. Haun tuloksena tutkimukseen valikoitui yhdeksän tutkimusta, joista kotimaisia oli kuusi ja ulkomaisia kolme. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan kaikissa Pohjoismaissa on käytössä henkilökohtainen avustajajärjestelmä. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat maiden välillä. Suomessa henkilökohtainen avustaja on ollut subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille vasta vuodesta 2009. Henkilökohtaisen avustajan lisäksi omaiset toimivat usein avustajina. Joissakin kunnissa on käytössä kunnallinen vammaisavustajapalvelu. Lisäksi kunta voi ostaa avustajapalveluita ostopalveluna tai myöntää asiakkaalle palvelusetelin. Ruotsissa ei palvelusetelikäytäntöä ole. Siellä vammaisjärjestöt hoitavat joko osittain tai kokonaan avustajan työsuhdeasiat asiakkaan tahdosta riippuen. USA:ssa vain joissakin paikoissa on henkilökohtainen avustajajärjestelmä, yleisin tapa on maksaa vammaiselle rahallinen korvaus.
Nuorten kokemuksia työnantajina on tutkittu vähän. Tutkimustuloksista kävi ilmi työnantajuuteen liittyvät epäkohdat kuten epävarmuus ja tiedonsaannin vaikeus. Hyvinä puolina todettiin itsemääräämisoikeus ja oma päätösvalta. Moni nuori koki vanhempien luona asumisen pakolliseksi riittävän avun saannin takia. Palveluasumista pidettiin hyvänä oman rauhan takia, mutta avunsaanti oli sidottu henkilökunnan aikatauluihin. Nuorten yleisin harrastus oli TV:n katselu ja tietokoneella pelaaminen. Harrastusmahdollisuuksiin vaikuttivat myönnetyt avustajatunnit, asuinympäristö ja asuinpaikkakunta.
Suomeen tarvitaan tasa-arvoisia ja yhteneviä käytäntöjä vammaisille. Nuorelle oikeaan aikaan annettu tuki on erityisen tärkeää itsenäisen elämän saavuttamiseksi. Aiheesta kaivataan lisää tutkimusta.