Raskausajan seksuaalisuus ja terveydenhoitajan antama seksuaalineuvonta äitiysneuvolassa
Heiskanen, Tytti; Suomalainen, Taija (2014)
Heiskanen, Tytti
Suomalainen, Taija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103015073
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103015073
Tiivistelmä
Raskaus vaikuttaa parisuhteen seksuaalisuuteen, ja siksi seksuaalineuvontaa pitäisi antaa jokaiselle raskaana olevalle ja hänen kumppanilleen. Seksuaalineuvonta on osa seksuaaliterveyden edistämistä ja se tulisi integroida kaikkiin terveyspalveluihin. Äitiysneuvolalla on keskeinen tehtävä raskausajan seksuaalisuuden tukemisessa sekä siihen liittyvän tiedon antamisessa. Jokainen äitiysneuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja voi työssään toteuttaa perustason seksuaalineuvontaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tukea äitiysneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien taitoja antaa asiakkailleen seksuaalineuvontaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskausajan seksuaalisuutta ja asiakkaiden seksuaalineuvonnan tarpeita sekä sitä, millaista terveydenhoitajan antama hyvä seksuaalineuvonta on. Opinnäytetyö toteutettiin yksilöllisenä teemahaastatteluna ja haastateltavina oli kolme äitiysneuvolassa työskentelevää terveydenhoitajaa/kätilö-terveydenhoitajaa. Tutkimustehtävät olivat seuraavat: Miten seksi voidaan ottaa puheeksi asiakkaan kanssa, millaista seksuaalineuvonta on sisällöllisesti, mitä hyviä ja huonoja asioita asiakkaat tuovat esille raskausajan seksuaalisuuteen liittyen sekä millainen vaikutus terveydenhoitajan antamalla seksuaalineuvonnalla on raskausajan seksuaalisuuteen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja saadut tulokset jaoteltiin haastattelun teemojen mukaisesti.
Tuloksista ilmeni, että useimmiten seksuaalisuuden ottaa puheeksi terveydenhoitaja. Puheeksi ottamiseen ja seksuaalineuvontaan oli käytössä monia eri apuvälineitä, mutta työntekijöiden näkemykset niiden tarpeellisuudesta erosivat toisistaan. Pääsääntöisesti seksuaalineuvontaa annettiin kaikille asiakkaille, ja raskauden aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset muutokset koettiin tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Asiakkaiden esiin tuomat ongelmat olivat keskenään melko samankaltaisia, ja liittyivät naisen kokemiin muutoksiin sekä kumppaneiden seksuaaliseen halukkuuteen. Toisaalta osa asiakkaista koki raskauden aiheuttamat muutokset lähinnä positiivisena asiana. Tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat olevansa äitiysneuvolassa keskeisessä asemassa seksuaalineuvonnan antajina ja pystyvänsä vaikuttamaan parin raskausajan seksuaalielämään myönteisesti.
Osa asiakkaista ja terveydenhoitajista kokee seksuaalisuudesta puhumisen vaikeaksi aiheen intiimiyden vuoksi. Terveydenhoitajat voisivatkin hyötyä seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen ja seksuaalineuvontaan liittyvästä koulutuksesta. Lisäksi seksuaalineuvonnan työvälineitä tulisi kehittää, ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa kaikissa äitiysneuvoloissa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tukea äitiysneuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien taitoja antaa asiakkailleen seksuaalineuvontaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskausajan seksuaalisuutta ja asiakkaiden seksuaalineuvonnan tarpeita sekä sitä, millaista terveydenhoitajan antama hyvä seksuaalineuvonta on. Opinnäytetyö toteutettiin yksilöllisenä teemahaastatteluna ja haastateltavina oli kolme äitiysneuvolassa työskentelevää terveydenhoitajaa/kätilö-terveydenhoitajaa. Tutkimustehtävät olivat seuraavat: Miten seksi voidaan ottaa puheeksi asiakkaan kanssa, millaista seksuaalineuvonta on sisällöllisesti, mitä hyviä ja huonoja asioita asiakkaat tuovat esille raskausajan seksuaalisuuteen liittyen sekä millainen vaikutus terveydenhoitajan antamalla seksuaalineuvonnalla on raskausajan seksuaalisuuteen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja saadut tulokset jaoteltiin haastattelun teemojen mukaisesti.
Tuloksista ilmeni, että useimmiten seksuaalisuuden ottaa puheeksi terveydenhoitaja. Puheeksi ottamiseen ja seksuaalineuvontaan oli käytössä monia eri apuvälineitä, mutta työntekijöiden näkemykset niiden tarpeellisuudesta erosivat toisistaan. Pääsääntöisesti seksuaalineuvontaa annettiin kaikille asiakkaille, ja raskauden aiheuttamat fyysiset ja psyykkiset muutokset koettiin tärkeäksi keskustelunaiheeksi. Asiakkaiden esiin tuomat ongelmat olivat keskenään melko samankaltaisia, ja liittyivät naisen kokemiin muutoksiin sekä kumppaneiden seksuaaliseen halukkuuteen. Toisaalta osa asiakkaista koki raskauden aiheuttamat muutokset lähinnä positiivisena asiana. Tulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat olevansa äitiysneuvolassa keskeisessä asemassa seksuaalineuvonnan antajina ja pystyvänsä vaikuttamaan parin raskausajan seksuaalielämään myönteisesti.
Osa asiakkaista ja terveydenhoitajista kokee seksuaalisuudesta puhumisen vaikeaksi aiheen intiimiyden vuoksi. Terveydenhoitajat voisivatkin hyötyä seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen ja seksuaalineuvontaan liittyvästä koulutuksesta. Lisäksi seksuaalineuvonnan työvälineitä tulisi kehittää, ja niiden käyttö tulisi mahdollistaa kaikissa äitiysneuvoloissa.