Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Potilaan tupakoinnin puheeksi ottaminen ja lopettamisessa tukeminen hoitajien kokemana
Röntynen, Satu (2014)
Röntynen, Satu
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103015087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014103015087
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tiivistelmä
Tekijä Satu Röntynen Vuosi 2014
Ohjaaja Sirkka Havela
Toimeksiantaja Lapin keskussairaala, osasto 5B
Työn nimi Potilaan tupakoinnin puheeksi ottaminen ja lopettamisen tukeminen hoitajien kokemana
Sivu- ja liitemäärä 59 + 2
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaan tupakoinnin puheeksi ottamista ja lopettamisessa tukemista hoitajien kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kyseisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa, jota terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää tupakoivan potilaan hoidossa sekä tupakointiin liittyvän ohjauksen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto muodostui kolmen vapaaehtoisesti tutkimukseen osallistuneen sairaanhoitajan koke-muksista tupakoinnin puheeksi ottamisesta ja lopettamisen tukemisesta. Aineistot kerättiin teemahaastattelumenetelmällä. Haastattelut tallennettiin digitaalinauhurilla. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset voitiin jakaa viiteen yläkategoriaan, jotka olivat hoitajan hyvä ammatillinen osaaminen, ohjauksen tarpeen määrittämisen tärkeys, tupakoivan potilaan ohjaus- ja tukimenetelmien tarpeellisuus, hoitajan antaman ohjauksen tehokkuus sekä haasteet tupakoinnin puheeksi ottamisessa ja lopettamisen tukemisessa. Tutkimustulosten tarkastelun perusteella voidaan todeta, että hoitajat kokivat tietonsa tupakoinnin terveysvaikutuksista riittäviksi, kun taas erilaisista keskustelumenetelmistä, yksilöllisestä hoidon toteuttamisesta, erilaisista lopettamisen tukimuodoista ja –menetelmistä, hoidon jatkuvuudesta ja tupakoivan potilaan hoitoketjuista kaivattiin lisätietoa. Tupakointiin puuttumisen koettiin olevan selkeintä sepevaltimotautipotilaan kohdalla, muissa tapauksissa tupakoinnin puheeksi ottaminen oli satunnaisempaa.
Hoitajien mukaan tiedollinen ja lääkkeellinen tukeminen olivat yleisimmät tupakoivan potilaan tukimenetelmät, jotka toisinaan syrjäyttävät muita lähestymistapoja tehden ohjauksesta yksipuolista. Hoitajat toivoivat tupakoivan potilaan ohjaukseen selkeää ohjausrunkoa, joka toimisi tupakointiin liittyvän keskustelun ja tukemisen apuna. Hoitajan antamalla ohjauksella nähtiin olevan myönteinen vaikutus potilaan motivaatioon lopettaa tupakointi. Tupakoinnin puheeksi ottaminen ja lopettamisen tukeminen koettiin toisinaan haastavaksi, jopa vaikeaksi johtuen muun muassa aiheen arkaluonteisuudesta.
Avainsanat tupakointi, tupakoinnin lopettaminen, ohjaus, kokemus
Tekijä Satu Röntynen Vuosi 2014
Ohjaaja Sirkka Havela
Toimeksiantaja Lapin keskussairaala, osasto 5B
Työn nimi Potilaan tupakoinnin puheeksi ottaminen ja lopettamisen tukeminen hoitajien kokemana
Sivu- ja liitemäärä 59 + 2
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaan tupakoinnin puheeksi ottamista ja lopettamisessa tukemista hoitajien kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kyseisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa, jota terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää tupakoivan potilaan hoidossa sekä tupakointiin liittyvän ohjauksen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyön tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto muodostui kolmen vapaaehtoisesti tutkimukseen osallistuneen sairaanhoitajan koke-muksista tupakoinnin puheeksi ottamisesta ja lopettamisen tukemisesta. Aineistot kerättiin teemahaastattelumenetelmällä. Haastattelut tallennettiin digitaalinauhurilla. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset voitiin jakaa viiteen yläkategoriaan, jotka olivat hoitajan hyvä ammatillinen osaaminen, ohjauksen tarpeen määrittämisen tärkeys, tupakoivan potilaan ohjaus- ja tukimenetelmien tarpeellisuus, hoitajan antaman ohjauksen tehokkuus sekä haasteet tupakoinnin puheeksi ottamisessa ja lopettamisen tukemisessa. Tutkimustulosten tarkastelun perusteella voidaan todeta, että hoitajat kokivat tietonsa tupakoinnin terveysvaikutuksista riittäviksi, kun taas erilaisista keskustelumenetelmistä, yksilöllisestä hoidon toteuttamisesta, erilaisista lopettamisen tukimuodoista ja –menetelmistä, hoidon jatkuvuudesta ja tupakoivan potilaan hoitoketjuista kaivattiin lisätietoa. Tupakointiin puuttumisen koettiin olevan selkeintä sepevaltimotautipotilaan kohdalla, muissa tapauksissa tupakoinnin puheeksi ottaminen oli satunnaisempaa.
Hoitajien mukaan tiedollinen ja lääkkeellinen tukeminen olivat yleisimmät tupakoivan potilaan tukimenetelmät, jotka toisinaan syrjäyttävät muita lähestymistapoja tehden ohjauksesta yksipuolista. Hoitajat toivoivat tupakoivan potilaan ohjaukseen selkeää ohjausrunkoa, joka toimisi tupakointiin liittyvän keskustelun ja tukemisen apuna. Hoitajan antamalla ohjauksella nähtiin olevan myönteinen vaikutus potilaan motivaatioon lopettaa tupakointi. Tupakoinnin puheeksi ottaminen ja lopettamisen tukeminen koettiin toisinaan haastavaksi, jopa vaikeaksi johtuen muun muassa aiheen arkaluonteisuudesta.
Avainsanat tupakointi, tupakoinnin lopettaminen, ohjaus, kokemus