VANHUSNEUVOSTON TEKEMÄT KIRJALLISET ESITYKSET KUNNALLISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA
Koskelainen, Kirsi (2014)
Koskelainen, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110515267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110515267
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhusneuvostojen tekemien kirjallisten esitysten sisältöä ja niiden etenemistä kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi selvitettiin, mitä hyväksyttyjen esitysten avulla saavutettiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa ikäihmisten ja vanhusneuvoston asemasta kunnallisessa päätöksenteossa sekä edistää vanhusneuvostojen ja kunnan eri toimialojen yhteistoimintaa.
Tutkimuskohteena olivat 10 kunnan vanhusneuvostojen vuosina 2010–2012 tekemät kirjalliset esitykset, jotka oli osoitettu kunnallisille päätöksentekoelimille. Tutkimuskunnat olivat Janakkala, Kangasala, Keminmaa, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mik-keli, Turku, Valkeakoski ja Vantaa.
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kuntien kotisivuilta pääasiassa vanhusneuvostojen päätöspöytäkirjoista. Tutkimustulokset esitettiin määrällisinä sisällön erittelyinä ja sisällön analyysinä.
Tutkimuskuntien vanhusneuvostot tekivät kolmen tutkimusvuoden aikana 37 kirjallista esitystä. Keminmaan vanhusneuvosto teki eniten esityksiä. Kaikista tehdyistä esityksistä hyväksyttiin 16. Näistä suurin osa koski vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Eniten esityksiä osoitettiin kunnanhallitukselle, ja se oli myös yleisin päätöksentekijätaho.
Tutkimustulosten mukaan kirjallisten esitysten määrä oli suhteellisen vähäinen. Esitysten kulun päätöksentekoprosessissa määritteli pääosin esitysten sisältö. Konkreettisia tuloksia esityksillä saavutettiin vähän. Esityksillä saavutettujen tulosten voidaan katsoa vaikuttaneen ikäihmisiin lähinnä välillisesti vanhusneuvosto- ja eläkeläisjärjestötoiminnan kautta.
Tutkimuskohteena olivat 10 kunnan vanhusneuvostojen vuosina 2010–2012 tekemät kirjalliset esitykset, jotka oli osoitettu kunnallisille päätöksentekoelimille. Tutkimuskunnat olivat Janakkala, Kangasala, Keminmaa, Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Mik-keli, Turku, Valkeakoski ja Vantaa.
Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kuntien kotisivuilta pääasiassa vanhusneuvostojen päätöspöytäkirjoista. Tutkimustulokset esitettiin määrällisinä sisällön erittelyinä ja sisällön analyysinä.
Tutkimuskuntien vanhusneuvostot tekivät kolmen tutkimusvuoden aikana 37 kirjallista esitystä. Keminmaan vanhusneuvosto teki eniten esityksiä. Kaikista tehdyistä esityksistä hyväksyttiin 16. Näistä suurin osa koski vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Eniten esityksiä osoitettiin kunnanhallitukselle, ja se oli myös yleisin päätöksentekijätaho.
Tutkimustulosten mukaan kirjallisten esitysten määrä oli suhteellisen vähäinen. Esitysten kulun päätöksentekoprosessissa määritteli pääosin esitysten sisältö. Konkreettisia tuloksia esityksillä saavutettiin vähän. Esityksillä saavutettujen tulosten voidaan katsoa vaikuttaneen ikäihmisiin lähinnä välillisesti vanhusneuvosto- ja eläkeläisjärjestötoiminnan kautta.